Kuukausittainen arkisto:syyskuu 2013

Raglanify!

Tämän neuloin jo kesällä syksyä odottamaan.  Lanka on Rowanin mielettömän pehmeä lima (84% baby alpaca, 8% merino wool, 8% nylon). Hinta näyttää olleen melko järkyttävät 8.70€/50g, mutta sain alkuvuodesta lahjakortin iki-ihanaan Tikataan, ja se helpotti ostopäätöstä mukavasti.

Paita on neulottu ylösalaisin yhtenä kappaleena (ensimmäiseni!). Sekä Applelle että Androidille löytyy maanmainio Raglanify-sovellus, johon syötetään mallitilkun silmukkamäärät sekä omat mitat, tehdään muutamia valintoja mm. pääntien, hihojen pituuden, väljyyden sekä raglalisäysten suhteen ja voilà – tuloksena on ohje haluamasi malliseen paitaan. Minä valitsin venepääntien, 3/4-hihat, niukan väljyyden sekä langankiertolisäykset.

200_web

Tällä hetkellä on työn alla kaksi sukkaa yhdellä pyöröllä. Lankana Noron Silk Garden Sock Yarn (40% lamb’s wool, 25% silk, 25% nylon, 10% kid mohair). Tämä se vasta arvokas lanka onkin, mutta sain keväällä lahjakortin myös Lankamaailmaan. Olen suunnitellut tätä jo pitkään, sillä en ikinä onnistu saamaan erikseen neulotuista sukista identtisiä. Lisäksi kahden sukan neulominen yhdellä puikolla kuulostaa hienolta! Tekniikka on nimeltään Magic loop ja Ullalta löytyy siihen selkeä ja hyvä ohje. Perusidea on siis sellainen, että kumpikin sukka neulotaan omalta kerältään kerros kerrallaan. Yhden sukan silmukat ovat kahdessa osassa, joiden välissä on pätkä kaapelia lenkkinä. Myös oikeaa puikkoa vedetään siten, että sukan oikeallekin puolelle muodostuu lenkki. Alku oli hieman työläs ja piti tehdä pariin otteeseen ohjeenkin kera, mutta sen jälkeen neulonta on sujunut. Kivaa! Nyt on kerrankin aito mahdollisuus saada kavennukset samoille kohdille kummassakin sukassa. Näistä sukista tulee raidalliset. Lankasotkun välttämiseksi neulon joka toisen raidan kerän päältä ja joka toisen kerän sisältä, mutta ihan sotkuitta tästä ei selviä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

sanna

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Käsityöt

1+1=1

Nämä on askarreltu pääasiassa Jannen vanhoista paidoista, siksi värimaailma on ankeahko.

214_web

Puffihihainen paita. Malli on Joka tyypin kaavakirjasta. Materiaalina 2 vanhaa kauluspaitaa: takakappale ja hihat yhdestä ja etukappaleet ja kaulus toisesta. Muuten hyvä, mutta kaulus lipsahti vinoon. Toivon, ettei sitä huomaa.

224_web

Ensimmäinen singoallani! Kaavan sain kässä-ässätoverilta. Yläosa yhden vanhan kauluspaidan jämästä ja alaosa vanhasta Marimekon ysärihameesta. Helma olisi saanut olla liehuvampi.

201_web

206_web

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitkähihainen paita. Yläosa on yhdestä kauluspaidasta singoallan kaavalla ja alaosa toisesta kauluspaidasta puffihihapaidan kaavalla. Hihat puolestaan on trikootunikan helmasta. EDIT: Kuvien jälkeen poistin muotolaskokset. Näyttää paremmalta.

Nähtäväksi jää, tuleeko näitä käytettyä.

 

sanna

Jätä kommentti

Kategoria(t): Käsityöt

Kesän -13 kirjat

Keväältä jäi raportoimatta yksi kirja:

Fifty Shades.  1: Satutettu / E. L. James

Uh-huh. Hyvää paperiaskartelumateriaalia, esim. siileihin.

Sitten kesän lukemisiin:

Sydäntorni / Jennifer Egan

Hiukan kikkailun makua, mutta ei kamalasti. Ja hiukan väljähtynyttä kartanokauhua, mutta ei sitäkään pahasti. Ei esikoisen veroinen.

Ja vuoret kaikuivat / Khaled Hosseini

Pidin tästä enenmmän kuin Hosseinin aikaisemmista kirjoista. Parasta kirjassa oli kohtaukset 50-luvun Kabulista, ajalta jolloin kaikki oli vielä hyvin.

Veden viemää / Mikael Niemi

Ankea ja vetinen. Ja kuinka ollakaan, veden viemäksi joutuu myös Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä. Mikä ihmeen ilmiö tämä on?

Onnen koukkuja / Grégoire Delacourt

Pelkästään ankea. Käsityökytkös ilahdutti, mutta osoittautui vain päälleliimatuksi pinnaksi. Ei täytä kaipuutani kunnolliseen käsityöromaaniin (ei lähimainkaan, ei sinnepäinkään – mutta toisaalta mikä täyttäisi? Toistaiseksi Kesä ilman miehiä ja Oman elämänsä puikoissa ovat lähimpänä). Seuraavaan sentään yhdyn: ”Omin käsin tekemisessä on jotakin hyvin kaunista; kiireetön tekeminen on tärkeää.” Siitäkin huolimatta, että usein omin käsin tekemiseen liittyy kamala kiire: joulu – lahjat saatava pakettiin, juhlat – mekko vasta palasina, jne.

Poliisi / Jo Nesbø

Harry ❤

 Turvasatama / Donna Leon

Tällä kertaa muutakin tuttua kuin Venetsia, kuolema ja yhteiskunnalliset epäkohdat: ”Mutta tässä hän nyt oli vuosia myöhemmin ja toivoi, että pojalla – joka nykyään hallitsi haarukan käytön erinomaisesti – olisi aikaa syödä heidän kanssaan, sen sijaan että menisi kavereidensa luokse. Brunetti tajusi, ettei asialla ollut mitään tekemistä Raffin keskustelutaitojen, älyn tai ajattelukyvyn kanssa. Hänen sydäntään yksinkertaisesti lämmitti, kun lapset olivat paikalla – kun hän näki ja kuuli heidät ja tiesi, että he olivat turvassa ja lämpimässä eivätkä olleet nälkäisiä.” Näitä hetkiä tuntuu olevan yhä vähemmän ja vähemmän.

 Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. 1 : Rakkaus / Jonas Gardell

Maailma on muuttunut paljon, muttei tarpeeksi. Tärkeä kirja.

Naisena olemisen taito / Caitlin Moran

Riemastuttava! Olisinpa lukenut tämän 20 vuotta sitten! Caitlin Moran selittää aukottomasti, miksi suhtaudun valmisvaatteisiin niin kuin suhtaudun. Ja kertoo, miten olisi kannattanut mennä naimisiin.

 Brooklyn / Colm Tóibin

Eilis Lacey on nuori nainen 50-luvun Irlannissa. Hänen isänsä on kuollut, kolme veljeään ovat muuttaneet Englantiin töihin, ja hän itse asuu äitinsä luona, kuten tyylikäs, ja urheilullinen isosiskonsakin. Ajat ovat huonot, käytännössä isosisko Rose elättää äitiään ja sisartaan. Kun perheelle tulee tilaisuus lähettää Eilis työn perässä Amerikkaan, Brooklyniin, siihen tartutaan. Kirja kertoo irtautumisesta, ikävästä, asettumisesta sekä vieraudesta ja vieraantumisesta. Takakansi kertoo kirjan olevan ”vangitseva kuvaus kahden maailman väliin jäävästä naisesta”, ja juuri niinhän ekspateille käy.

Kotona ole mitään luettavaa eikä varauksiakaan tulossa. Ihme juttu.

Sanna

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjat

Juhlamekot

Esikoinen kävi tänä kesänä rippileirin. Kun ymmärsin, että hänelle on järjestettävä rippijuhlat, ensimmäinen ajatukseni oli, että mun on tehtävä itselleni juhlamekko. Vasta viikko ennen juhlia tulin ajatelleeksi rippilapsen pukeutumista.

Mekon kanssa tuli – tietenkin – kiire. Kiroillessani rypytysten, laskosten ja harsimisten kanssa mietin, miksi ihmeessä en ostanut mekkoa kaupasta. Kysymykseen on kaksi vastausta:

1) I n h o a n vaatteiden (paitsi urheiluvermeiden) ostamista enkä koskaan oikein tiedä, mitä haluan saati mistä sen, mistä en mitään vielä tiedä, löytäisin.

2) Olen aina tehnyt tärkeät vaatteeni itse.

Ensimmäinen juhlavaatteeni oli oma rippipukuni. Silloin elettiin 80-luvun loppua ja puku oli sen mukainen: kiiltävästä valkoisesta kankaasta ommeltu jakkupuku. Pusakkamainen jakku ja lyhyt kapea hame. Muistan olleeni kokonaisuuteen tyytyväinen.

rippipuku

1988

Seuraavana vuorossa oli ylioppilasmekko. Muistaakseni malli löytyi aika myöhään – hoppu tuli. Ja miehustan rypytykset oli vaikeat ommella nätisti. Mutta pidin kankaasta ja lopputuloksesta.

yomekko

1992

Hääpuku on poikkeus – äitini kutoi kankaan ja ompeli puvun omiin häihinsä vuonna 1970. Söin nesteenpoistolääkettä viikkotolkulla sopiakseni mekkoon. Puku on villakangasta, ja se oli silloin ja on edelleen ihana! Kruunu on äidin virkkaama, hunnun ompelin itse ja ystävä virkkasi huntuun reunapitsin.

hääpuku

1996

Hiukan arkisempi Minni Hiiri -hippamekko työpaikan juhliin. Helma on täyskello, joka on yhdistetty halterneck-toppiin. Vuorin ompelin harkitsemattomasti vuorisatiinista sillä seurauksella, että nyt vuori on melkein kaikista saumoista rispaantunut. Mekko pitäisi vuorittaa uudestaan, mutta eihän sellaista jaksa tehdä!

tanssihame

2010

Kaikkien aikojen taidonnäytteeni: kultamekko Linnan juhliin! Parit mokat tuli tehtyä, olat on liian lyhyet ja piilovetoketjun sauma vetää, mutta silti! Vieläkin hykerryttää.

kultamekko

2010

Tältä kesältä on kaksi mekkoa. Ensimmäinen on tehty ystävän syntymäpäiväjuhlia ja sukujuhlia silmällä pitäen. mekon kangas on vanha valoverho. Kangas oli tavattoman hankala ommella ja vielä vaikeampi purkaa. Helmaa oli mahdoton saadaa suoraan ja lopulta se jäi kääntämättä kokonaan. Lisäksi pesun jälkeen mekko oli niin sähköinen, että ihan kuin olisin vakuumiin pakattu. Onneksi Softcaren Antistatic sähköisyydenpoistaja pelasti!

verhomekko

verhomekko2

Ja toinen tietty mekko esikoisen juhlaan. Keväällä seurasin Yle Teemalta Pilvikadun talo -nimistä sarjaa. Sarjan tapahtumat sijoittuivat 40-luvun Australiaan ja sarjan juopolla äidillä oli aina kukkamekko. Sellaisen kukkamekon minäkin halusin! Kangas löytyi kässä-ässien Tallinnan reissulta ja kaava Suuren käsityölehden numerosta 5/2013. Vihdoin opin miten ommella piilovetoketju kauniisti!

kukkamekko

kukkamekko2

sanna

Jätä kommentti

Kategoria(t): Käsityöt