Fiksikaupungin uusi sheriffi

valmis

Saanko esitellä: kaupungin hienoin fiksipyörä, jonka bamburunko on tehty Sambiassa käsityönä. Olen jo pidemmän aikaa halunnut kasata itselleni fiksin, jossa olisi suht samat ajoasentosäädöt kuin maantiepyörässäni. Näin fiksillä ajetut työmatkatkin palvelisivat jossain määrin treenaamista – varsinkin kun joutuisin runttaamaan matkan varrella olevat pitkät ylämäet ylös ilman kevyempiä vaihteita. Velobiassa alkuvuodesta järjestetty bamburunkojen poistomyynti teki haaveista totta. Velobia lopetti bambupyörien myymisen muuten kuin mittatilaustyönä ja myi loput irtorungot pilkkahinnalla.

Tein jo alkuvuodesta itselleni maantiepyörän täsmälleen samanlaisesta bamburungosta. Maantiepyörään käyttämääni runkoa ostaessa kävi ilmi, että Velobian nurkissa pyörii vielä yksi samanlainen maantierunko. Sen emäputken päässä oli kuitenkin klommo, eikä Velobia halunnut myydä runkoa jonka kestävyyttä liike ei voinut taata. Pelkona oli, että vauriokohdan ympärillä oleva bambukuitu voisi suoristamisen jälkeen murentua. Tuttua puuseppää konsultoituani vakuutuin kuitenkin siitä, että putken ympärillä oleva bambukuitu voidaan tarvittaessa kovettaa epoksilla tai hiilikuitukankaalla.

rungot

Fiksi ja maantiepyörä – kuin samasta puusta.

Projektin ensimmäinen haaste oli taivutella Velobia antamaan tai myymään vaurioitunut runko pois. Liike oli jo päättänyt tehdä rungosta tilataideteoksen: se oli tarkoitus porata täyteen reikiä, joihin kylvettäisiin pääsiäisen alla rairuohoa. Hieno ajatus jos runko ei olisi ollut pelastettavissa, mutta ei käsityönä tehdystä bamburungosta pidä kukkaruukkua tehdä, jos joku on valmis rakentamaan siitä itselleen kulkupelin.

Parin käynnin ja muutaman vetoavan meilin jälkeen liike heltyi ja suostui myymään rikkinäisen rungon samaan 99 euron hintaan kuin ehjät rungot. Rikkinäisestä rungosta tämä on aika paljon maksettu, mutta toisaalta olin jo ostanut sieltä ehjän rungon mielestäni aivan liian halvalla, joten maksoin hyvillä mielin saman hinnan myös vaurioituneesta rungosta.

En oikaissut putkea itse aivan täyteen mittaansa, sillä pelkäsin tekeväni siitä ohjainlaakerille liian suuren. Koska laakerien kuppiosat oli prässättävä runkoon joka tapauksessa pyöräliikkeessä, halusin jättää viimeisen millin-parin levittämisen ammattilaisen hoidettavaksi.

oikaisu

Alun perin ajattelin korjata vauriokohdan paukuttamalla sen läpi sopivan kokoisen putken, joka olisi oikaissut klommon. Oikaisemiseen löytyi kuitenkin kätevä putkenlevittämistyökalu, jolla klommon voi poistaa millintarkasti muutamassa sekunnissa,

Tarjosin putken oikaisemisen viimeistelyä ja ohjainlaakerien prässäämistä Velosportille, josta ajattelin myös ostaa kaikki fiksipyörän osat joita minulla ei omasta takaa jo ollut. Liikkeestä ei löytynyt sopivaa laakeria, eikä myöskään kaikkia bamburunkoon sopivia voimansiirto-osia. Pyörämekaanikko epäili, ettei takavanteeseen saa muualtakaan sopivaa 130mm fiksinapaa. Mekaanikko katsoi myös, että fiksinapojen ja kampien ketjulinja on niin lähellä rungon keskilinjaa, että eturatas ottaisi parista kohtaa aika paksussa bamburungossa todennäköisesti runkoon kiinni. Tavallisen yksivaihteisen rungosta voisi kuulemma rakentaa.

Velosport ei myöskään halunnut viimeistellä vauriokohdan oikomista vaan kehotti hoitamaan homman itse, sillä rungon oikomisen kestosta ei olisi mitään takuuta ja huonolla tuurilla putki voisi kuulemma haljeta. Edessä oli siis liikkeen vaihto, ja seuraavaksi kokeilin sinkuloihin ja fiksipyöriin erikoistunutta Kumiluotia Kalliossa.

Kumiluoti oli varma että pyörään saa fiksissä tarvittavan voimansiirron, ja lupasi etsiä ja myydä juuri tähän runkoon sopivat osat. Aikomukseni käyttää pyörässä vanhan Bianchini kittikiekkoja ei kuitenkaan onnistunut takana, sillä takavanteen fiksinapojen puolamäärä oli eri kuin omassa takavanteessani. Bianchin etuvanteen pystyin sentään hyödyntämään, mutta takavanne oli ostettava uutena Kumiluodista. Innostuksissani unohdin ostaa uuteen vanteeseen vannenauhan, ja huomasin nauhan puuttumisen vasta sisäkumin puhjetessa ensimmäisessä täytössä. Eipähän unohdu jatkossa.

laakeriSopivaa ohjainlaakeria Kumiluodillakaan ei ollut hyllyssä, joten kävin saman tien kysymässä sitä viereisestä kaupasta, Kallion Velo & Oxygenista. Sieltä laakeri löytyi, ja Velo & Oxygen suostui myös viimeistelemään vaurioituneen emäputken oikaisun lainaamallani putkensuoristustyökalulla. Koska yksi kauppa oli jo kieltäytynyt kunniasta, ehdotin heti kättelyssä, että korjaaminen tehdään minun omalla riskilläni. Oikaiseminen ja laakerin prässäys onnistuivat kuitenkin ilman mitään ongelmia heti samana päivänä.

Kun Velo & Oxygen sai ohjainlaakerin kuppiosan kiinni runkoon, Kumiluodin myyjä kävi hakemassa rungon ja vauriokohdan oikaisemiseen lainaamani työkalun Velo & Oxygenista, eikä minun siis tarvinnut käydä erikseen Kalliossa edes siirtämässä kamoja kaupasta toiseen. Olen kuluneen vuoden aikana asioinut varmaan kymmenessä helsinkiläisessä pyöräkaupassa, ja Kumiluodin ja Kallion Velo & Oxygenin palvelu oli kaikin puolin niin ensiluokkaista, että jatkossa taidan keskittää kaiken asiointini niihin.

Kumiluodista mainittakoon sellainenkin kuriositeetti, että siellä on ainoat missään näkemäni naispuoliset pyöräkauppiaat ja -mekaanikot. Tämä saattaisi olla kiinnostava tieto ainakin niille naispuolisille tuttavilleni, jotka ovat kohdanneet pyöräkaupoissa ylimielistä tytöttelevää palvelua. Olen varma ettei kumiluodissa tytötellä naisia – tai ainakaan eivät pojitelleet minua.

Seuraavaksi Kumiluoti ryhtyi sovittelemaan bamburunkoon semmoisia voimansiirto-osia, jotka sopivat runkoon. Sopivien fiksiosien valitsemisessa olisin käyttänyt ammattilaista siinäkin tapauksessa, ettei sovittamisessa olisi tarvinnut huomioida käsintehdyn rungon aiheuttamia lisähaasteita. Kumiluoti löysi runkoon sopivat osat kuten oli luvannutkin, ja kiinnitti keskiön ja kammet sovittamisen yhteydessä pakoilleen. Ostin sieltä vielä loputkin osat joita minulla ei vielä ollut, ja jäljellä oli enää kaiken kasaaminen:

osat

runko

takanapa1

Jos voimansiirrosta haluaa toimivan, hiljaisen ja kestävän, niin etu- ja takarattaiden pitää olla samalla etäisyydellä rungon keskilinjasta. Takarattaan etäisyyden määrittää takavanteen fiksinapa, ja eteen pitää löytää keskiö ja kammet, jolla eturatas saadaan samaan linjaan.

takanapa2

Fiksissä takaratas on kiinteästi navan rungossa kiinni, ja polkimet pyörivät aina kun takarengaskin pyörii. Kun polkee taaksepäin, niin pyörällä voi peruuttaa samaan tapaan kuin lasten kolmipyöräisellä. Omaan fiksiini otin ns. flip-flop-navan, johon saa rattaan kummallekin puolelle napaa. Navan toiselle puolelle asensin tavallisen vapaarattaan, joten fillarista saa tavallisen yksivaihteisen pyörän kääntämällä takarenkaan toisin päin. Fiksirunkoa valittaessa kannattaa huomioida se, että takavanteen akselin kiinnityskohdan (dropoutit) tulisi olla suurin piirtein vaakatasossa, jotta ketju on mahdollista säätää oikealle kireydelle siirtämällä taka-akselia eteen tai taaksepäin. Pyörän ketjusta tein kokemattomuuttani hieman liian lyhyen: kireys on kohdallaan kun taka-akseli on aivan dropoutien etupäässä, ja tämän takia vanteen irrottaminen on hieman hankalaa kun ketjua ei saa löysemmäksi siirtämällä akselia eteenpäin. Vanteen saa nyt kuitenkin rungosta juuri ja juuri irti.

kammet

Valitsin fiksiin normaalia hieman lyhyemmät 165 millimetrin kammet, sillä fiksissä kammet pyörivät niin kauan kuin pyörä liikkuu. Siksi itselleni sopivammat 170-milliset kammet voivat osua jyrkissä mutkissa ala-asennossa maahan ja aiheuttaa kaatumisen. Polkimiksi laitoin ensi hätään kaksipuoliset, joiden toisella puollella on spd-lukko ja toisella tavallinen poljin. Ennen kesää ostan pyörään luultavasti häkkipolkimet, niin voin ajaa pyörää myös fiksinä tavallisilla kengillä. Ilman minkäänlaista kenkäkiinnitystä fiksipyörää ei kannata ajaa, sillä jos jalat tulee nostaneeksi pois polkimilta kovassa vauhdissa, ne voivat pyöriessään teloa jalat.

jarrut

Fiksissä ei periaatteessa tarvita jarruja. Takarenkaan pyöriminen loppuu kun lopettaa polkemisen, eli pyörällä voi jarruttaa siirtämällä kuskin painopiste etupyörälle ja pysäyttämällä takapyörä painamalla kampia taaksepäin. Kovassa vauhdissa tämä on kuitenkin polville aika raskasta (polvivaivoja on jo ennestään ihan tarpeeksi), ja jos ketjut katkeavat, pyörästä katoavat myös jarrut. Siksi fikseissä on useimmiten vähintään etujarru. Omaani laitoin myös takajarrun, sillä vapaaratasta käytettäessä tällä ei voi jarruttaa polkimien avulla. Silloin jarruja on hyvä olla vikatilanteiden varalta kaksin kappalein.

ohjain

Ohjainlaakerien mukana ei tullut minkäänlaista manuaalia, mutta rinkulat sai paikalleen päättelemällä ja kokeilemalla. Oikean järjestyksen löytymisen huomaa kyllä siitä, että haarukka pyörii rungolla sulavasti. Laakerien runkoon prässättävät osat laitettiin paikoilleen pyöräkaupassa.

teippi

Ohjaamoksi valitsin pelkästään esteettisin ja ajoasentoon liittyvin perustein bullhorn-tangon, jonka päihin asensin aika-ajojarrukahvat. Ohjainkannatin on pari senttiä lyhyempi kuin samanlaisesta rungosta kasatussa maantiepyörässäni, sillä bullhorn-tanko on hieman pidempi kuin maantiepyöräni käppyräsarvitanko. Tällä muutoksella fiksiin sai samat säädöt kuin maantiepyörääni, mutta jätin kuitenkin ajoasennon aavistuksen verran pystymmäksi. Tankonauhan asentamisesta bullhorn-tankoon en löytänyt netistä ohjeita, eikä bullhornissa ole maantietankojen tapaan päätytappia, jonka alle nauhan alkupään voi kiinnittää. Kokeilemalla päädyin aloittamaan nauhan käärimisen tangon ympärille kahvojen päistä ilman sähköteippiä, saa nähdä kestääkö se siinä vai lähteekö purkautumaan. Nauhan toisen pään lopetuskohdan leikkasin loivasti vinoon ja teippasin tankoon sähköteipillä, ja jarruvaijerit jäivät tankonauhojen alle samaan tapaan kuin maantietangoissa.

tolppa

Satulatolppa pitää lyhentää bamburungossa määrämittaiseksi. Bamburungon tummanruskeat liitoskohdat ovat alumiiniputkia joiden ympärille on kiedottu epoksilla kovetettua bambukuitua, ja satulatolpan täytyy ulottua alumiiniputken pohjaan saakka. Edellisestä bambuprojektistani viisastuneena lyhensin satulaputken putkileikkurilla, ja tällä kertaa se meni ensimmäisellä yrittämällä oikein. Koska fiksipyöräni polkimet ovat viisi millimetriä lyhyemmät kuin maantipyörässäni, nostin satulakorkeutta vastaavasti viidellä millillä verrattuna maantiepyörääni.

vaurioNyt projekti on valmis, mutta kelit ovat semmoiset että pidemmät koeajot siirtyvät näillä näkymin ensi kevääseen, jolloin katson lopullisesti myös sen, tarvitseeko vauriokohdan bambupintaa vielä vahvistaa epoksilla. Klommon kohdalle jäi niin pieni nirhauma, ettei sitä edes huomaisi jos ei tietäisi mistä etsiä. Olen keskustellut vauriokohdan kestävyydestä itseäni viisaampien kanssa, ja alustava valokuviin perustuva arvio on, ettei siihen tarvita epoksia lisävahvikkeeksi.

Perhesopua edistääkseni jätän fiksin tällä erää viimeiseksi isommaksi pyöräprojektikseni, sillä asunnosta alkaa loppua pikku hiljaa tila sisäsäilytystä tarvitseville pyörille.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Amatöörimaista haarukkapuuhastelua

Vaihdoin bamburunkoiseen maantiepyörääni hiilikuituisen etuhaarukan, ja vaihdoksesta tuli pienen mokan takia aikamoinen urakka. Toivottavasti joku välttää saman luettuaan tämän.

Otin kuituhaarukan vanhasta Bianchin rungosta, joka ei ole enää käytössä. Bianchin haarukka oli väärän värinen enkä halunnut maalata sitä mustaksi, kun en ollut varma haluaisinko käyttää samaa haarukkaa vielä joskus alkuperäisessä rungossa. 

Ainakin väliaikaiseksi ratkaisuksi valikoitui autoteippi, siis sellainen joilla esimerkiksi autojen mainosteippaukset tehdään. Haarukka piti saada mustaksi, joten ostin autonteippausliikkeestä jämäpalan mustaa teippiä. Leikkelin teippejä sopivan kokoisiksi paloiksi ja kietaisin ensimmäiset teipit haarukan ulkosivuilta haarukan sisäsivuille niin, että teippien reunat ja saumakohdat olisivat mahdollisimman huomaamattomassa paikassa. Kuumaksi föönaaminen pehmensi teippiä, ja se venyi haarukan muotojen mukaisesti ja asettui siististi myös kaareviin kohtiin.

Haarukan ulkosivuilla lopputulos on yllättävänkin siisti: ulkosivuilla haarukkaa ei huomaa teipatuksi läheltäkään katsottuna. Haarukan sisäsivuilla teippien reunoille jäi kuitenkin ryppyjä joita en saanut föönilläkää täysin oikenemaan. Rypyt myös korostavat sisäsivuilla olevia saumakohtia. Täytyy katsoa ajan kanssa, maalaanko haarukan sittenkin jossain vaiheessa suosiolla mustaksi vai teippautanko sen kenties ammattilaisella siististi. Mielenkiintoinen kokeilu joka tapauksessa.

Kun haarukan ohjainlaakerit oli prässätty pyörän runkoon pyörähuoltoliikkeessä, jäljellä oli enään haarukan kiinnittäminen runkooon. Ruuvasin viimeisenkin pultin kireälle ja asettelin pyörän olohuoneen paraatipaikalle, jossa voisin katsella lopputulosta ja nauttia lasillisen punaviiniä. Pyörää katsoessani päädyin kuitenkin siihen, että haarukan putken yläpää törröttää sittenkin rungosta liian korkealle.

Lyhensin haarukan putkea putkileikkurilla niin, että vastakappaleen virkaa putken sisällä toimittava tähtimutteri jäi aivan putken ylärajaan. Kun laitoin ohjainkannattimen ja prikat paikalleen ja ruuvasin haarukan runkoon kiinnittävän pultin haarukan putken sisällä olevaan tähtimutteriin, niin koko hoito jämähti paikalleen. Pultti ei kiristänyt haarukkaa kunnolla runkoa vasten, mutta sitä ei myöskään saanut enää ruuvattua ulos. Kun pulttia ruuvasi, se pyöri tyhjää yhdessä sen alla olevan putken kannen kanssa.

Käsissäni oli siis käsintehtyyn bamburunkoon kasattu pyörä, jonka etuhaarukka ei ollut rungossa kunnolla kiinni ja jota ei saanut siitä myöskään irti. Kuvittelin, että haarukan putken sisällä vastakappaleena toimiva tähtimutteri olisi mennyt syystä tai toisesta rikki.

Kun olin aikani yrittänyt ratkaista ongelmaa eri tavoin, alkoi olla selvää ettei tilannetta saa korjatuksi ilman että jotain menee rikki. Päätin leikata haarukan putken päässä olevan kannen dremelillä halki, vasaroida putken sisällä olevan tähtimutterin putken alakautta ulos ja asentaa tilalle uuden.

Kun sain kannen halki, junttasin sen paikalleen niin ettei se enää pyörinyt pultin mukana. Tämän jälkeen pultin saikin ruuvattua auki. Syyllinen ei siis ollutkaan rikkinäinen tähtimutteri, vaan se että mutteri oli putken lyhentämisen jälkeen liian lähellä sen yläreunaa. Tämän takia putken kansi jäi pyörimään pultin kanssa mutterin päällä, eikä pultti enää kiertynyt sen jälkeen ylös eikä alas. Kun vasaroin mutteria vähän syvemmälle putkeen, haarukka kiinnittyi runkoon niin kuin pitikin. Tyhmyydestä sakotetaan, mutta onneksi tästä sotkusta selvittiin pelkästään uudella kannella. Nyt on aika ottaa se punaviinilasillinen.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Tyylikkyyden multihuipentuma: bamburunkoinen maantiepyörä

dsc_2222.jpgUuden maantiepyöräni erikoisuus on Sambiassa käsityönä bambusta valmistettu runko. Kun kilpapyörän virtaviivaisuus ja high tech -osat yhdistyvät bambun kaltaiseen luonnonmateriaaliin, tuloksena on ristiriitainen, eksoottinen ja ainakin omasta mielestäni älyttömän tyylikäs kokonaisuus. Lopputulos on myös kohtalaisen uniikki. Suomessa sambialaisia Zambikes-bamburunkoja on myyty kuulemma 1-2 vuodessa, ja maailmanlaajuisesti Zambikes kertoo myyneensä reilut 300 bamburunkoa.

Ostin bamburungon Velobian poistomyynnistä naurettavan halpaan 99 euron hintaan. Sain vinkin poistomyynnistä aivan viime tingassa, ja käsittääkseni ostin viimeisen Suomessa hyllytavarana myydyn Zambikes-rungon. Mittatilaustyönä niitä voi tiettävästi edelleen kysellä, mutta hinta on kuulemma aiempaa noin 700 euron normaalihintaa korkeampi.

Rungon putket ovat siis onttoa bambukeppiä – tai pitäisikö sanoa kortta, sillä bambuhan on ruohokasvi. Putkien liitoskohdissa (tummat alueet) on epoksilla käsiteltyä bambukuitua, joiden sisällä on alumiiniputket. Myyntipuheiden mukaan bamburunko vastaa tien pinnan epätasaisuuksiin luonnollisella joustavuudella. Kovuudessa se pärjää hiilikuidulle ja alumiinille.

kasaus

Päätin käyttää Zambikes-pyörän kasaamisessa vanhan Bianchi Impulsoni osia ja tehdä työn mahdollisimman pitkälle itse. Ajatuksena oli oppia kasaamisen ohessa huoltamisessa, säätämisessä ja muussa tuunaamisessa tarvittavia taitoja. Aloittelijan mokia tuli tehtyä sen verran monta, että niistä saisi hyvän ”älä toimi näin” -listan muille pyörän kasaamista harkitseville amatööreille.

DSC_2125Ohjain- ja keskiölaakerien asentaminen oli ainoa työ, jonka teetin Velobiassa ammattilaisella. Kun keskiölaakeri oli asennettu, amatöörikin sai kammet helposti paikalleen. Ohjainlaakeria hankkiessani päädyin ostamaan pyörään myös käytetyn etuhaarukan, sillä Bianchini haarukka oli väärän värinen enkä viitsinyt maalata sitä. Etuhaarukan ja rungon väliin jäi aluksi klappia, sillä kiristin ohjainkannattimen ruuvit ennen haarukan kiinnitysruuvin kiristämistä. Etuhaarukka ei siksi kiristynyt runkoa, vaan ohjainkannatinta vasten. Hoksasin virheen googlettamalla ja korjasin sen löysäämällä ohjainkannattimen ruuvit ennen haarukan ruuvin kiristämistä.

etuvaihtaja

Etuvaihtajan asentaminen osoittautui yllättäen projektin visaisimmaksi vaiheeksi. Normaalisti työ ei ole monimutkainen, mutta tässä tapauksessa bambuoksan paksumpi nivelkohta sattui olemaan juuri siinä paikassa, jossa etuvaihtajan panta kiinnitetään runkoon. Pannan sai kyllä pidemmällä ruuvilla rungon ympärille, mutta nivelkohdan epätasainen pinta vaikeutti etuvaihtajan virittämistä oikeaan kulmaan.

Takavaihtaja meni paikoilleen helposti ilman ohjekirjojen tai -videoiden katselua. Myös jarrujen kiinnittäminen runkoon oli yksinkertaista, ja jarrupalojen kohdistaminen on maantiepyörissä helppoa. Kaikkien vaijerien suojakuorten väriksi valitsin mustan.

takavaihtaja.jpg

Ketjun kanssa hölmöili sekä naapurikorttelin pyöräkauppias että minä itse. Ensin  pyöräkauppa myi väärän pituisen pinnin ketjun päiden yhdistämiseen. Reklamoin ja sain pinnin tilalle SRAMin pikaliittimen, joka sekään ei sopinut ketjuuni. Toisesta kaupasta sain kuitenkin Shimanon 105 -ketjuun sopivan pikaliittimen.

ketjuKetjun yhdistäminen pikaliittimellä osoittautui haastavammaksi kuin valmistajan mainoksista voisi päätellä. Youtuben ohjevideoilta löytyi oiva vinkki yhdistää ketjun päät nippusiteellä toisiinsa. Tämän jälkeen pikaliittimen sai aseteltua ja naksautettua helposti pihdeillä paikoilleen.

Yhdistämisen jälkeen ketju kulki rattailla nykivästi, eikä pikaliitin mennyt sujuvasti läpi takavaihtajan kahta ohjainpyörää kannattelevasta kehikosta. Pitkän ihmettelyn jälkeen ongelman syyksi ilmeni se, ettei ketju kulkenut ohjainpyörien kehikon läpi oikeasta kohdasta. Ketju ohitti ohjainpyörien välissä olevan pienen metalliulokkeen väärältä puolelta, joten ketju piti irroittaa, asetella rattaille ja yhdistää uudestaan. Sen jälkeen voimansiirto toimi hyvin.

Satulatolppa pitää sahata bamburungossa määrämittaiseksi. Putken sahaaminen suoraan osoittautui kotikonstein hankalaksi: ensimmäisellä yrittämällä sahaus meni vinoon, ja tolppa jäi myös aavistuksen verran liian lyhyeksi. Jouduin siis ostamaan uuden tolpan, jonka lyhentämiseen lainasin vahingosta viisastuneena putkileikkuria.

satulatolppa

Satulatolpan kiristyspannan kiristämisessä oli myös omat bambuspesifit kommervenkkinsä. Panta kiinnitetään bamburungon sisältä pilkistävään alumiiniputkeen, jota on näkyvillä vain kolmen millin levyinen soiro. Aluksi panta ei meinannut pysyä kiristettäessä millään paikoillaan, vaan se luiskahti väkisinkin pois rungon alumiiniputken päältä. Kun irroitin satulatolpan pois rungosta, panta asettui jostain syystä paremmin paikalleen. Kiristin pantaa hieman, laitoin satulatolpan takaisin ja sen jälkeen loppuun asti kiristäminenkin onnistui helposti.

ohjaamo

Viimeistelin kokonaisuuden mustilla tankoteipeillä. Kiekot ovat hiilikuitulaminoidut Shimanon RS81:t, ja Suunnon Ambit 3 näyttää nopeuden, kadenssin, sykkeen ja muun datan. Polkimiksi laitoin ensi alkuun maastopolkimet, sillä pyörää on tarkoitus käyttää paitsi lenkkeilyyn, myös paikasta toiseen liikkumiseen.

Runkomateriaalin vaihtuminen bambuksi ja etuhaarukan hiilikuidusta alumiiniksi kasvatti painoa vanhaan Bianchiini verrattuna 600 grammalla. Projektin lähtökohtana oli kuitenkin enemmän tyyli kuin keveys ja nopeus, sillä sunnuntaitriathlonistina ajan kilpaa pääsääntöisesti tri-pyörällä.

nimmari

Rungon sambialainen kasaaja jätti takahaarukkaan puumerkkinsä.

Vaan pakkohan sitä tälläkin pyörällä joku kisa ajaa. Uskon kuitenkin, että uuden hienon pyörän myötä lisääntyvät harjoituskilometrit keventävät kuskin massaa pyörän massan kasvua enemmän. Myös pyörän uniikkius antanee kuskille kisatilanteessa lisäpotkua, joka kompensoi rungon 600 gramman lisäpainon moninkertaisesti.

dsc_2223.jpg

JANNE

Jätä kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Gluteeniton laskiainen

Tai laiskiainen, niin kuin siskonpojat sanovat 🙂

Mukava viikonloppu: klassiset herkut, eilinen aurinko, tämän päivän pyry, puikoilla oleva villatakki mukavassa vaiheessa, uusi neule alussa ja telkkarissa MM-kisat!

En todellakaan ole erityinen hiihtourheilun seuraaja, mutta ihanasti tulee lapsuuden talvet mieleen ihan vaan siitä että on talvi, aurinko ja hiihtoa telkkarissa.

Mutta ne herkut! Tein ehkä kaikkien aikojen parasta pannaria. Ohjeen löysin Iitan tekemää -blogista:

7 dl maitoa
3 kananmunaa
4 dl vaal gl jauhoseosta
1,5 dl sokeria
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
100 g sulatettua voita

Paisto 225 astetta, 30 min.

Käytin fin mix -jauhoja ja ruokosokeria ja ihan järisyttävän hyvää tuli! (Ei tosin vedä vertoja mummon juustomaitopannarille, mutta normimaidosta parasta.) Paistoin ehkä aavistuksen yli 30 min, sen verran että pannariin tuli kaunis ruskea pinta ja Iitan ohjeen mukaisesti ripottelin kuuman pannarin päälle sokeria.

20170226_171025

Koska vietettiin laskiaissunnuntaita tein myös hernaria. Pojat eivät arvostaneet. Olivat (kaikki kolme) sitä mieltä, ettei ole purkkihernarin voittanutta. Lisäksi mulle kerrottiin, että itse tehty hernekeitto on aina ihan liian vetistä. Nyt ei sitä ongelmaa ollut, sillä tein keiton Eilistä & Paistoa -blogin ohjeella, ja keitin soppaa peräti 6 tuntia. Porkkana teki keitosta hiukan makean, mutta yhtä kaikki, hyvää oli.

Pakkasesta sulatin vielä viime viikosta jäänen laskiaispullan. Leivoin pullat Farina Pulla- ja munkkijauhoseoksella Vuohelan Herkun ohjeen mukaan ja – kuten todettu – sain aikaiseksi kelpo pullat. Tässä vielä Vuohelan ohje (paketissa on ohje korvapuusteille):

2 kananmunaa
2,75 dl maitoa
2 ps kuivahiivaa
1 ps pullajauhoseosta(450 g)
n. 100 g voita
voiteluun kananmuna

Vatkaa munat kättä lämpimämpään (42 °C) maitoon, lisää hiiva. Vatkaa joukkoon jauhoseos. Anna vetäytyä lämpimässä peitettynä 30 min, niin että taikina tiivistyy.

Sulata voi ja lisää taikinaan. Vaivaa taikina hyvin. (Käsin saat paremman taikinan kuin koneella. Käytä apuna gluteenitonta jauhoa.) Pyörittele pulliksi, anna kohota lämpimässä peitettynä n. 1 h.

Voitele munalla juuri ennen paistoa. Paista 200 °C:ssa 10 – 20 min.

Tein täsmälleen ohjeen mukaan; vaivasin 5 min (enempää en malttanut) ja pullia tuli 12 kpl. Samalla jauholla tein vappuna vappumunkit ja nekin olivat herkullisia. Vahva suositus!

20170219_160309

img_20170219_203429_183

Sanna

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Gluteeniton elämä

And So It Begins…

Michelangelo_-_Creation_of_Adam4.jpg

Micheljannelo: The Creation of the President. ”So Putin created Trump in His own image, in the image of Putin he created him.”

Extreme Planet Makeover”, the biggest reality show ever launched today!

This time reality television is what it seems. No script, no limits, just pure chaos!

  • Watch 7 billion participants misportrayed, humiliated and exploited.
  • Carefully designed scenarios to encourage conflicts – terrorism, trade wars and climate change guaranteed.
  • Includes fakery, narcissism, immaturity and celebration of vulgarity.
  • Basic human decency treated as something to be overcome.
  • Making celebrities out of untalented people who don’t deserve fame.

Available 24/7 on local news channels around the world.

Starring: President Donald Trump
Created by: President Vladimir Putin
Supporting actors: Leaders of European populist movements

”After the Extreme Planet Makeover, you will never bother to watch another weight loss or job search show. With more than 7 billion participants, this is the ultimate social experiment and world’s biggest survivor contest in one powerful package!”

– Breibart News Network

JANNE

1 kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Gluteeniton Florida

Jouluna teimme vajaan kolmen viikon sukumatkan Floridaan. Matkaseurueeseen kuului oman perheeni lisäksi siskot, langot sekä siskonpojat ja -tytöt. Perillä meitä oli vastassa äiti ja äidin poikaystävä. Yhteensä meitä oli siis 14 henkeä, joista kahdella keliakia. Eka pitkä matkani keliaakikkona, aiemmin olen matkustanut lyhyesti Berliiniin ja vielä lyhyemmin Tallinnaan.

Kaupat

Etukäteen olin pyytänyt äitiä tsekkaamaan saako kaupoista gluteenittomia elintarvikkeita, sillä ajatuksella että tarvittaessa ottaisin pussillinen kaurahiutaleita mukaan. Kuulemma löytyi sekä leipää että hiutaleita.

Gluteenittomia tuotteita olikin kaupoissa varsin kattavasti, sanoisin että enemmän kuin Suomessa. Mielikuva saattaa tosin johtua siitäkin, että normaalisti arjessa syön aina samoja juttuja, enkä ihmeemmin kiinnitä huomiota uutuuksiin.

Asuimme suurimman osan ajasta Airbnb-taloissa, joten aamupalat syötiin kämpillä. Ostoksiilla kävimme lähinnä Publixissa ja Walmartissa. Publixin valikoima oli näistä kahdesta parempi: pakkasessa monenlaisia leipiä mm. erimakuisia  vuokaleipiä ja baageleita. Samoin myslejä ja muroja löytyi erilaisia sekä aikuiseen makuun että lapsille. Lasten suosikkeja olivat pallomurot, gluteenittomiakin makuja oli valikoimassa monta ja nämä kelpasivat myös tavislapsille. Gluteenitonta kaurapuuroa söimme myös usein aamuisin ja iltaisin. Tähän täytyy todeta, että arki tai juhla, kaurapuuro on suosikkiruokani.

Matka- ja retkipäiviä oli monta, ja silloin lounas hoitui usein erilaisilla välipalaherkuilla ja naksuilla. Suurimmat gluteenittoman brändit näyttivat olevan Kind ja Glutino. Glutinon prezelit pelastivat monta matkapäivää, samoin Kindin välipalatuotteet. Näitä varasin myös paluulennolle mukaan.

received_10154975121949869

 

Ravintolat ja pikaruokalat

Ravintolat olivatkin jo työläämpi juttu. Olin ajatellut, että jollen muuta syötävää löydä, niin ranskalaisia ainakin. Ilmeni, ettei missään paikassa, jossa söimme ollut erillistä rasvakeitintä perunoille, vaan kaikki friteeratutkin jutut paistetaan samassa keittimessä. Ravintiloilla ja pikaruokaloilla oli lähes poikkeuksetta kyllä allergiamenut ja allergeenilistat, mutta kun siskoni tarkemmin kuulusteli paikkojen valmistusprosesseja, selvisi että melkein kaikilla oli yhteinen keitin ja yhteinen paistorasva gluteenisille ja gluteenittomille tuotteille.

Applebees
Ketjuravintola, joita oli monessa paikassa. Me söimme Orlandossa matkalla Brooksvilleen. Applebeesin allergeenitaulokko on vaikuttava, mutta sama yhteinen keitin ja öljy näilläkin on käytössä. Gluteenittomia lisukkeita oli silti tarjolla. Söin muistaakseni kanaa ja kasviksia.

Olive Garden
Söimme kahdesti; Ft Lauderdalessa ja Naplesissa. Selkeä gluteeniton menu, lapsille omansa. Naplesin ravintolassa tarjoilija luuli etten pysty syömään maitotuotteita, mutta onneksi haki vastaukset kysymyksiini kokilta. Olive Gardenin salaatti on todella hyvää ja sen sai pyydettäessä ilman krutonkeja. Pastaa ja pastakastiketta oli tarjolla gluteenittomina (tosin vaihtoehdot joista valita olivat rajatut: pasta + tomaattikastike joko jauhelihalla tai ilman + grillattu kana, makkara tai katkaravut). Söin pastan, jota ei ollut moittiminen sekä pihvin, jonka lisukkeeksi sain (muusin ja leivitettyjen kesäkurpitsaviipaleiden sijalta) raakoja kesäkurpitsaviipaleita.

TGI Fridays (Ft Lauderdale)
Täällä söimme jouluaattona. Gluteenittomiksi muokattavat annokset oli merkattu listaan hyvin, samoin saimme pöytään gluteenittoman menun. Grilliruokaa, ei mitään ihmeellistä. Sitä jäin ihmettelemään, miksei tomaatti-mozzarella-salaatti (krutongiton) ollut gluteenittomien listalla.

Papa Joe’s (Brooksville)
Söin mainion gluteenittoman pizzan. Pitsa oli just passelin kokoinen ja tarjoilijan mukaan heillä oli myös gluteeniton tarjoilu. Pitsa tehtiin erillisellä alustalla ja paistettiin myös, mutta tietysti jauhopölystä tuskin voi tällaisessa paikassa välttyä. Matkan parhaat naurut syntyi, kun esikoinen tilasi törkeän kokoisen anjovisjättipitsan luullen että anjovis on artisokkaa. Pitsaa maistaessaan hän valitti, että tässä on jokin outo sivumaku. Syömättähän se jäi. Myös pastoissa oli gluteenittomia vaihtoehtoja.

Snapper’s (Key Largo)
Minä söin kanasalaatin ja pienempi kohtalotoverini kanaa ja riisiä. Mun kana ei ollut aivan kypsää ja kohtalotoverin riisi oli maustettu hänen mielestään asiattomasti, mutta noin gluteenittomuusmielessä ravintola oli ok. Ruokalistaan (ei tosin netissä olevaan listaan) oli merkitty gluteenittomat annokset ja tarjoilija kävi useamman kerran tarkistamassa asioita keittiössä.

Blue Heaven (Key West)
Meidän perhe söi matkan parhaat ravintola-ateriat täällä. Gluteenittomat annokset oli merkattu menuun ja tarjoilijakunta tuntui olevan hyvin perillä gluteenittomuuden ehdottomuudesta. Annosta tuotaessa sanottiin että tämä on se gluteeniton. Ilolla syötiin, kahteenkin kertaan.

Key Lime Pie Co. (Key West)
Mainitsin siskolleni että olisi aivan täydellistä jos löytyisi gluteeniton Key Lime Pie, ja ennen kuin ehdin itse asialle mitään tehdä, sisko oli googlannut paikan, josta paikallisherkkua sai gluteenittomana sekä ostanut koko meidän porukalle kakun ja meille keliaakikoille omat GF-palaset. Niillä herkuttelimme vikan illan kunniaksi, hyvää oli!

received_10154975119624869

McDonalds
Suunnilleen ekana päivänä suuntasin ranskisten toivossa Mäkkäriin, turhaan tietenkin: keitin oli kaikille tuotteille yhteinen. Kun pyysin gluteenitonta salaattia, sain salaatin kera leivitetyn kanafileen. Lopulta mulle järjestyi juustosalaatti ja tarjoilija kysyi että mitä mulle tapahtuu jos syön gluteenia. Koska olen suht oireeton keliaakikko kysymys yllätti ja tajusin etten tiedä vastausta: suolinukka tuhoutuu, suoli tulehtuu ja lopulta kuolen?

Wendy´s
Yllätyslöytö: uuniperuna Täytteenä cheddarjuustoa, pekonia, parsakaalia, hapankermaa tai ruohosipulia. Näitä söin pariin otteeseen ja kateellisena kuolasin muun perheen hamppariaterioiden perään.

Five Guys
Mikä ihana paikka! Mitään friteerattua ei ole tarjolla ja hampurilaisen saa gluteenittomana joko käärittynä salaatinlehteen tai kulhossa. Söin kulhoversion ja ylltättävän hyvin toimi! Ja, ah, ranskanperunat – koska mitään muuta ei ko. paikassa paisteta, rasvakeittimessä ei ole myöskään kontaminaation vaaraa. Siskoni kertoi, että kun he tilasivat gluteenittoman annoksen, tiskityyppi karjaisi kyökin puolelle kantavalla äänellä ”allergy alert”. Itse en tätä huomannut, mutta paikka tuntui turvalliselta syödä.

Lentoyhtiöt
Lensimme BA:lla Lontooseen ja Virginia Atlanticilla Lontoosta Miamiin. Lyhyellä lennolla oli tarjolla aamupalaa, jugurtti ja sämpylä: söin jugurtin. Kotimatkalla tarjottiin naksuja, sekä gluteenillisia että gluteenittomia, ilmeisesti sattumalta. VA:lle oli mahdollista tilata gluteeniton annos 48 h etukäteen. Tilaus tuli samalla tehtyä myös paluulennolle. Välipaloja/alkupaloja (taisi olla prezel-pussit molempiiin suuntiin) lentoyhtiö ei taannut gluteenittomana, mutta ateriapalvelu toimi hyvin: erikoisruokavaliot tarjoiltiin ennen tavisten ruokatarjoilua (niin kuin kai aina) ja molemmilla matkoilla ruoka oli yllätyksekseni herkullista.

Vierailut
Meidät koko konkkaronkka oli myös kutsuttu siskoni vaihto-oppilasperheen luokse syömään pariinkin otteeseen. Gluteenittomuus oli sielläkin hienosti huomioitu – söimme taivaallisen hyviä Slap Ya Moma -papuja, varsin maukkaita hampurilaisia sekä gluteenittomista jauhoista leivottuja maapähkinävoipipareita.

Nyt olisi to do -listalla useampia Floridan-herkkuja: maapähkinäpiparit, key lime pie sekä noi pavut!

img-20170112-wa0000

 

 

Sanna

Jätä kommentti

Kategoria(t): Gluteeniton elämä

Pimeyden kabinetti

trump-nominates-cabinetKäsitöitä -blogin saamien tietojen mukaan Donald Trump on rekrytoinut hallituksensa kaikki jäsenet pimeyden voimista. Uutista on osattu odottaa, sillä Trumpin tuore pääneuvonantaja Steve Bannon ehti jo aiemmin ilmoittautua pimeyden voimien edustajaksi Dick Cheneyn, Darth Vaderin ja Saatanan rinnalla.

Julkaisemme ensimmäisenä mediana Trumpin koko kabinetin kokoonpanon:

Varapresidentti (Vice President): Lordi Voldemort

voldemortVarapresidentin alaisuuteen perustetaan uusi taikaministeriö, jonka vastuulla on Yhdysvaltojen jästipolitiikka. Trumpin hallinto ei määrittele jästiyttä ihmisten taikomiskykyjen mukaan, vaan jästeiksi määritellään kaikki muslimit, meksikolaiset ja muut ei-toivotut vähemmistöt.

Ulkoministeri (Secretary of State): Jokeri

jokeriTrump toi jo vaalikampanjassa esiin aikeensa profiloitua muun maailman silmissä arvaamattomaksi johtajaksi. Jokerin valinta ulkoministeriksi paaluttaa arvaamattomuuden Trumpin ulkopolitiikan keskeisimmäksi kulmakiveksi. Trump on jo itsekin ehtinyt rikkoa diplomatian perinteisiä rajoja, ja Jokeri jatkanee samaa linjaa omalla hirteishuumorin sävyttämällä tyylillään.

Valtiovarainministeri (Secretary of Treasury): Commodus

commodusRooman keisari Commodus on maailman ensimmäisiä populistisia kirstunvartijoita: hän hylkäsi senaatin talousneuvot ja ohjasi valtion rahat kansan suosimiin, ennennäkemättömän massivisiin sirkus- ja gladiaattorihankkeisiin. Tuore valtiovarainministeri on myös pioneeri viihteen valjastamisessa poliittisten päämäärien edistämiseen.

Puolustusministeri (Secretary or Defence): Darth Vader

vaderVaderin valinta puolustusministeriksi tarkoittanee Reaganin Tähtien sota -avaruuspuolustusohjelman paluuta. Kertaalleen hylätyn laserpuolustusjärjestelmän rakentaminen edellyttää yhä valtavaa teknologiahyppäystä. Vaderilla lienee parhaat eväät sen läpiviemiseen, sillä hänet tunnetaan vaativana johtajana myös omiensa joukossa. Vaderin rasitteena ovat kalliit ja epäonnistuneet kuolemantähtihankkeet.

Oikeusministeri (Attourney General): Likainen Harry

harry2Likaisen Harryn valinta laki- ja poliisiasioista vastaavaksi oikeusministeriksi korostaa Trumpin laki ja järjestys -linjaa. Harryn tärkeimpänä tehtävänä on lunastaa Trumpin vaalilupaus kaupunkien keskustojen rauhoittamisesta.

 

smooth-transitionSisäministeri, YK-suurlähettiläs (Secretary of the Interior, Ambassador to the United Nations): Milla Magia

millamagiaTrumpin kabinetin ainoan naisen salkku on kevyt. Yhdysvalloissa sisäinen turvallisuus kuuluu oikeusministeriölle ja kansallisen turvallisuuden ministeriölle, ja sisäministeriö hallinnoi lähinnä valtionmaita ja kansallispuistoja. Magia sai myös YK-suurlähettilään salkun, mikä tarkoittanee YK:n painoarvon vähenemistä.

Maatalousministeri (Secretary of Agriculture): Joe Dalton

joe-daltonMaatalousministerin salkun saa itseoppinut moniosaaja, joka tunnetaan äkkipikaisena ja räväkkänä uudistajana muun muassa pankkimaailmassa sekä karja- ja rautatiealalla. 

Kauppaministeri (Secretary of Commerce): Jabba the Hutt

jabbaUudella kauppaministerillä on vankka kokemus liiketoiminnasta haastavissa toimintaympäröstöissä. Hutt on kotiplaneettansa suurin työllistäjä, jonka yritysimperiumin keskeisimmät toiminta-alueet ovat kansainvälinen kauppa sekä vartionti- ja sotilasala. Huttin huhutaan pyrkineen Yhdysvaltain armeijan alihankkijaksi Irakissa, kun Blackwater-yhtiö menetti siellä toimilupansa. Hän on kilpaillut myös Halliburtonin saamista urakoista Guantanamo Bayn tukikohdassa.

Työministeri (Secretary of Labor): T-1000

t1000Yllätysveto, sillä terminaattorina paremmin tunnettu T-1000 on edustanut sekä pimeyden voimia että niiden vastustajia. Nimitystä pidetään Trumpin kädenojennuksena maltillisille republikaaneille. Trump saattaa käyttää terminaattoria myös kovanaamana, joka pakottaa yritykset palauttamaan Meksikoon ja Kiinaan karanneet työpaikat takaisin Yhdysvaltoihin.

Terveysministeri (Secretary of Health and Human Services): Hannibal Lecter

hannibalArvostettu psykiatri saa Trumpin hallinnossa terveysministerin salkun.

Totuuden jälkeisen politiikan ministeri (Secretary of Post-Truth): Isoveli

big-brotherTrumpin hallinto muuttaa opetusministeriön totuuden jälkeisen politiikan ministeriöksi. Ministerinpestin saa Oseanian diktaattorina vuonna 1984 toiminut Isoveli. Uudesta ministeriöstä odotetaan 2000-luvulle päivitettyä versiota Oseanian kuuluisasta totuusministeriöstä.

Asuntoministeri (Secretary of Housing): Iso paha susi

susiNimityksen taustalla lienee Ison pahan suden kehittämä puhallusmenetelmä, jolla hän on onnistunut parantamaan merkittävästi porsaiden asumisoloja ja asuinturvallisuutta.

Liikenneministeri (Secretary of Transportation): HAL 9000

hal9000Tekoälyn nimittäminen liikenneministeriksi osoittaa, että Trump pyrkii nostamaan Yhdysvallat edelläkävijäksi liikenteen automatisoinnissa. Vuoden 2001 Jupiterin-retkikunnassa HAL 9000 yhdistettiin  onnettomuuksiin, jotka vaativat usean astronautin hengen. Trump on kuitannut syytökset liberaalin median lokakampanjaksi, jolla hyökätään Trumpin persoonaa ja hallintoa vastaan.

Veteraaniasioiden ministeri (Secretary of Veteran Affairs): Musta Pekka

peteYksi ministereistä, jotka siirtyvät Trumpin hallintoon Disneyn palveluksesta. Pekan alkuperäinen hahmo Jopi Jalkapuoli menetti nimensä ja puujalkansa 1940-luvulla, kun niiden arveltiin pilkkaavan sodassa vammautuneita veteraaneja. Myöhemmin Disney poisti myös Musta Pekka -nimestä sanan ”musta” poliittisesti epäkorrektina. Trump palauttaa (valkoihoiselle) ministerille Musta Pekka -nimen ja puujalan. Hahmon uudistaminen on Trumpin täsmävastaus kriitikoille, joiden mukaan presidentti hyljeksii vammaisia ja jättää afrikkalais-amerikkalaiset hallintonsa ulkopuolelle.

Kotimaan turvallisuuden ministeri (Secretary of Homeland Security): agentti Smith

smithMatrixin entinen agentti, joka onnistui kitkemään yhteiskunnasta  monikulttuurisuuden muuttamalla koko väestön valkoisiksi, keski-ikäisiksi miehiksi. Trumpin hallinnossa Smith vastaa rajavalvonnasta ja maahanmuutosta. Jos Meksikon rajalle rakennettava muuri osoittautuu liian kalliiksi, Smith saattaa tarjota tilalle kansalaisten mieliin rakennettavaa keinotodellisuusmuuria. Vesikidutusta puolustanut Trump hyödyntänee Smithin osaamista myös CIA:n kuulustelumenetelmien kehittämisessä.

Energiaministeri (Secretary of Energy):  agentti Smith

smithSmithin kyky tuottaa itsestään kopioita sai Trumpin harkitsemaan kaikkien ministerinsalkkujen jakamista agentti Smitheille. Hiilen polttoon mieltynyt Trump arvostanee Smithin kokemusta energiantuotannosta radikaalin ilmastonmuutoksen oloissa. Smithin energiaosaaminen on peräisin Matrixista, jonka energiaomavaraisuus perustui ihmiskehoista kerättävään bioenergiaan. Smithin energiapolitiikka ja Voldemortin jästipolitiikka tarjoavat toisilleen selkeitä synergiaetuja.

Esikuntapäällikkö (Chief of Staff): Joffrey Baratheon

joffreyWesterosin kuningas on Steve Bannonin rinnalla presidentin tärkein neuvonantaja, joka valvoo valkoisen talon henkilökuntaa ja päättää presidentin aikatauluista ja tapaamisista. Trumpin ja Baratheonin luonteen ja johtamistyylin samankaltaisuutta pidetään tärkeimpänä syynä sille, että nuori ja suhteellisen kokematon Baratehon nousee Trumpin portinvartijaksi.

Ilmanlaatu- ja ilmastoasioista vastaava johtaja (Administrator of the Environmental Protection Agency): Sauron

sauronSauron on osoittautunut ympäristöasioissa omaa vahvaa linjaansa vetäväksi visionääriksi, mutta Trumpin ympäristönsuojeluviraston vetäminen lienee Mordorin valtiaalle silti pettymys. Ennakkospekuloinneissa Sauronille oli tarjolla painavampia salkkuja.

Valkoisen talon budjettipäällikkö (Director of the Office Management and Budget): Klonkku

klonkkuTrumpin hallinnossa Klonkun tärkeimpänä tehtävänä on presidentin budjettiesityksen valmisteleminen kongressille. Ennakkotietojen mukaan Klonkun ensimmäisen tulo- ja menoarvion nimeksi on tulossa ”My Precious”.

Yhdysvaltain kauppaedustaja (United States Trade Representative): Walter E. Kurtz

kurtzTrumpin vaalilupaus Yhdysvalloille edullisista ja vastapuolille haitallisista kauppasopimuksista vaikuttaa  epärealistiselta, mutta Eversti Kurtzilta on lupa odottaa apokalyptisia kauppaneuvotteluita. Vietnamin sodassa kyseenalaista mainetta niittäneestä Kurtzista on tulossa Trumpin povaaman Kiinan-vastaisen kauppasodan pääarkkitehti.

JANNE

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maailmanparannus