Aihearkisto: Muu elämä

Fiksikaupungin uusi sheriffi

valmis

Saanko esitellä: kaupungin hienoin fiksipyörä, jonka bamburunko on tehty Sambiassa käsityönä. Olen jo pidemmän aikaa halunnut kasata itselleni fiksin, jossa olisi suht samat ajoasentosäädöt kuin maantiepyörässäni. Näin fiksillä ajetut työmatkatkin palvelisivat jossain määrin treenaamista – varsinkin kun joutuisin runttaamaan matkan varrella olevat pitkät ylämäet ylös ilman kevyempiä vaihteita. Velobiassa alkuvuodesta järjestetty bamburunkojen poistomyynti teki haaveista totta. Velobia lopetti bambupyörien myymisen muuten kuin mittatilaustyönä ja myi loput irtorungot pilkkahinnalla.

Tein jo alkuvuodesta itselleni maantiepyörän täsmälleen samanlaisesta bamburungosta. Maantiepyörään käyttämääni runkoa ostaessa kävi ilmi, että Velobian nurkissa pyörii vielä yksi samanlainen maantierunko. Sen emäputken päässä oli kuitenkin klommo, eikä Velobia halunnut myydä runkoa jonka kestävyyttä liike ei voinut taata. Pelkona oli, että vauriokohdan ympärillä oleva bambukuitu voisi suoristamisen jälkeen murentua. Tuttua puuseppää konsultoituani vakuutuin kuitenkin siitä, että putken ympärillä oleva bambukuitu voidaan tarvittaessa kovettaa epoksilla tai hiilikuitukankaalla.

rungot

Fiksi ja maantiepyörä – kuin samasta puusta.

Projektin ensimmäinen haaste oli taivutella Velobia antamaan tai myymään vaurioitunut runko pois. Liike oli jo päättänyt tehdä rungosta tilataideteoksen: se oli tarkoitus porata täyteen reikiä, joihin kylvettäisiin pääsiäisen alla rairuohoa. Hieno ajatus jos runko ei olisi ollut pelastettavissa, mutta ei käsityönä tehdystä bamburungosta pidä kukkaruukkua tehdä, jos joku on valmis rakentamaan siitä itselleen kulkupelin.

Parin käynnin ja muutaman vetoavan meilin jälkeen liike heltyi ja suostui myymään rikkinäisen rungon samaan 99 euron hintaan kuin ehjät rungot. Rikkinäisestä rungosta tämä on aika paljon maksettu, mutta toisaalta olin jo ostanut sieltä ehjän rungon mielestäni aivan liian halvalla, joten maksoin hyvillä mielin saman hinnan myös vaurioituneesta rungosta.

En oikaissut putkea itse aivan täyteen mittaansa, sillä pelkäsin tekeväni siitä ohjainlaakerille liian suuren. Koska laakerien kuppiosat oli prässättävä runkoon joka tapauksessa pyöräliikkeessä, halusin jättää viimeisen millin-parin levittämisen ammattilaisen hoidettavaksi.

oikaisu

Alun perin ajattelin korjata vauriokohdan paukuttamalla sen läpi sopivan kokoisen putken, joka olisi oikaissut klommon. Oikaisemiseen löytyi kuitenkin kätevä putkenlevittämistyökalu, jolla klommon voi poistaa millintarkasti muutamassa sekunnissa,

Tarjosin putken oikaisemisen viimeistelyä ja ohjainlaakerien prässäämistä Velosportille, josta ajattelin myös ostaa kaikki fiksipyörän osat joita minulla ei omasta takaa jo ollut. Liikkeestä ei löytynyt sopivaa laakeria, eikä myöskään kaikkia bamburunkoon sopivia voimansiirto-osia. Pyörämekaanikko epäili, ettei takavanteeseen saa muualtakaan sopivaa 130mm fiksinapaa. Mekaanikko katsoi myös, että fiksinapojen ja kampien ketjulinja on niin lähellä rungon keskilinjaa, että eturatas ottaisi parista kohtaa aika paksussa bamburungossa todennäköisesti runkoon kiinni. Tavallisen yksivaihteisen rungosta voisi kuulemma rakentaa.

Velosport ei myöskään halunnut viimeistellä vauriokohdan oikomista vaan kehotti hoitamaan homman itse, sillä rungon oikomisen kestosta ei olisi mitään takuuta ja huonolla tuurilla putki voisi kuulemma haljeta. Edessä oli siis liikkeen vaihto, ja seuraavaksi kokeilin sinkuloihin ja fiksipyöriin erikoistunutta Kumiluotia Kalliossa.

Kumiluoti oli varma että pyörään saa fiksissä tarvittavan voimansiirron, ja lupasi etsiä ja myydä juuri tähän runkoon sopivat osat. Aikomukseni käyttää pyörässä vanhan Bianchini kittikiekkoja ei kuitenkaan onnistunut takana, sillä takavanteen fiksinapojen puolamäärä oli eri kuin omassa takavanteessani. Bianchin etuvanteen pystyin sentään hyödyntämään, mutta takavanne oli ostettava uutena Kumiluodista. Innostuksissani unohdin ostaa uuteen vanteeseen vannenauhan, ja huomasin nauhan puuttumisen vasta sisäkumin puhjetessa ensimmäisessä täytössä. Eipähän unohdu jatkossa.

laakeriSopivaa ohjainlaakeria Kumiluodillakaan ei ollut hyllyssä, joten kävin saman tien kysymässä sitä viereisestä kaupasta, Kallion Velo & Oxygenista. Sieltä laakeri löytyi, ja Velo & Oxygen suostui myös viimeistelemään vaurioituneen emäputken oikaisun lainaamallani putkensuoristustyökalulla. Koska yksi kauppa oli jo kieltäytynyt kunniasta, ehdotin heti kättelyssä, että korjaaminen tehdään minun omalla riskilläni. Oikaiseminen ja laakerin prässäys onnistuivat kuitenkin ilman mitään ongelmia heti samana päivänä.

Kun Velo & Oxygen sai ohjainlaakerin kuppiosan kiinni runkoon, Kumiluodin myyjä kävi hakemassa rungon ja vauriokohdan oikaisemiseen lainaamani työkalun Velo & Oxygenista, eikä minun siis tarvinnut käydä erikseen Kalliossa edes siirtämässä kamoja kaupasta toiseen. Olen kuluneen vuoden aikana asioinut varmaan kymmenessä helsinkiläisessä pyöräkaupassa, ja Kumiluodin ja Kallion Velo & Oxygenin palvelu oli kaikin puolin niin ensiluokkaista, että jatkossa taidan keskittää kaiken asiointini niihin.

Kumiluodista mainittakoon sellainenkin kuriositeetti, että siellä on ainoat missään näkemäni naispuoliset pyöräkauppiaat ja -mekaanikot. Tämä saattaisi olla kiinnostava tieto ainakin niille naispuolisille tuttavilleni, jotka ovat kohdanneet pyöräkaupoissa ylimielistä tytöttelevää palvelua. Olen varma ettei kumiluodissa tytötellä naisia – tai ainakaan eivät pojitelleet minua.

Seuraavaksi Kumiluoti ryhtyi sovittelemaan bamburunkoon semmoisia voimansiirto-osia, jotka sopivat runkoon. Sopivien fiksiosien valitsemisessa olisin käyttänyt ammattilaista siinäkin tapauksessa, ettei sovittamisessa olisi tarvinnut huomioida käsintehdyn rungon aiheuttamia lisähaasteita. Kumiluoti löysi runkoon sopivat osat kuten oli luvannutkin, ja kiinnitti keskiön ja kammet sovittamisen yhteydessä pakoilleen. Ostin sieltä vielä loputkin osat joita minulla ei vielä ollut, ja jäljellä oli enää kaiken kasaaminen:

osat

runko

takanapa1

Jos voimansiirrosta haluaa toimivan, hiljaisen ja kestävän, niin etu- ja takarattaiden pitää olla samalla etäisyydellä rungon keskilinjasta. Takarattaan etäisyyden määrittää takavanteen fiksinapa, ja eteen pitää löytää keskiö ja kammet, jolla eturatas saadaan samaan linjaan.

takanapa2

Fiksissä takaratas on kiinteästi navan rungossa kiinni, ja polkimet pyörivät aina kun takarengaskin pyörii. Kun polkee taaksepäin, niin pyörällä voi peruuttaa samaan tapaan kuin lasten kolmipyöräisellä. Omaan fiksiini otin ns. flip-flop-navan, johon saa rattaan kummallekin puolelle napaa. Navan toiselle puolelle asensin tavallisen vapaarattaan, joten fillarista saa tavallisen yksivaihteisen pyörän kääntämällä takarenkaan toisin päin. Fiksirunkoa valittaessa kannattaa huomioida se, että takavanteen akselin kiinnityskohdan (dropoutit) tulisi olla suurin piirtein vaakatasossa, jotta ketju on mahdollista säätää oikealle kireydelle siirtämällä taka-akselia eteen tai taaksepäin. Pyörän ketjusta tein kokemattomuuttani hieman liian lyhyen: kireys on kohdallaan kun taka-akseli on aivan dropoutien etupäässä, ja tämän takia vanteen irrottaminen on hieman hankalaa kun ketjua ei saa löysemmäksi siirtämällä akselia eteenpäin. Vanteen saa nyt kuitenkin rungosta juuri ja juuri irti.

kammet

Valitsin fiksiin normaalia hieman lyhyemmät 165 millimetrin kammet, sillä fiksissä kammet pyörivät niin kauan kuin pyörä liikkuu. Siksi itselleni sopivammat 170-milliset kammet voivat osua jyrkissä mutkissa ala-asennossa maahan ja aiheuttaa kaatumisen. Polkimiksi laitoin ensi hätään kaksipuoliset, joiden toisella puollella on spd-lukko ja toisella tavallinen poljin. Ennen kesää ostan pyörään luultavasti häkkipolkimet, niin voin ajaa pyörää myös fiksinä tavallisilla kengillä. Ilman minkäänlaista kenkäkiinnitystä fiksipyörää ei kannata ajaa, sillä jos jalat tulee nostaneeksi pois polkimilta kovassa vauhdissa, ne voivat pyöriessään teloa jalat.

jarrut

Fiksissä ei periaatteessa tarvita jarruja. Takarenkaan pyöriminen loppuu kun lopettaa polkemisen, eli pyörällä voi jarruttaa siirtämällä kuskin painopiste etupyörälle ja pysäyttämällä takapyörä painamalla kampia taaksepäin. Kovassa vauhdissa tämä on kuitenkin polville aika raskasta (polvivaivoja on jo ennestään ihan tarpeeksi), ja jos ketjut katkeavat, pyörästä katoavat myös jarrut. Siksi fikseissä on useimmiten vähintään etujarru. Omaani laitoin myös takajarrun, sillä vapaaratasta käytettäessä tällä ei voi jarruttaa polkimien avulla. Silloin jarruja on hyvä olla vikatilanteiden varalta kaksin kappalein.

ohjain

Ohjainlaakerien mukana ei tullut minkäänlaista manuaalia, mutta rinkulat sai paikalleen päättelemällä ja kokeilemalla. Oikean järjestyksen löytymisen huomaa kyllä siitä, että haarukka pyörii rungolla sulavasti. Laakerien runkoon prässättävät osat laitettiin paikoilleen pyöräkaupassa.

teippi

Ohjaamoksi valitsin pelkästään esteettisin ja ajoasentoon liittyvin perustein bullhorn-tangon, jonka päihin asensin aika-ajojarrukahvat. Ohjainkannatin on pari senttiä lyhyempi kuin samanlaisesta rungosta kasatussa maantiepyörässäni, sillä bullhorn-tanko on hieman pidempi kuin maantiepyöräni käppyräsarvitanko. Tällä muutoksella fiksiin sai samat säädöt kuin maantiepyörääni, mutta jätin kuitenkin ajoasennon aavistuksen verran pystymmäksi. Tankonauhan asentamisesta bullhorn-tankoon en löytänyt netistä ohjeita, eikä bullhornissa ole maantietankojen tapaan päätytappia, jonka alle nauhan alkupään voi kiinnittää. Kokeilemalla päädyin aloittamaan nauhan käärimisen tangon ympärille kahvojen päistä ilman sähköteippiä, saa nähdä kestääkö se siinä vai lähteekö purkautumaan. Nauhan toisen pään lopetuskohdan leikkasin loivasti vinoon ja teippasin tankoon sähköteipillä, ja jarruvaijerit jäivät tankonauhojen alle samaan tapaan kuin maantietangoissa.

tolppa

Satulatolppa pitää lyhentää bamburungossa määrämittaiseksi. Bamburungon tummanruskeat liitoskohdat ovat alumiiniputkia joiden ympärille on kiedottu epoksilla kovetettua bambukuitua, ja satulatolpan täytyy ulottua alumiiniputken pohjaan saakka. Edellisestä bambuprojektistani viisastuneena lyhensin satulaputken putkileikkurilla, ja tällä kertaa se meni ensimmäisellä yrittämällä oikein. Koska fiksipyöräni polkimet ovat viisi millimetriä lyhyemmät kuin maantipyörässäni, nostin satulakorkeutta vastaavasti viidellä millillä verrattuna maantiepyörääni.

vaurioNyt projekti on valmis, mutta kelit ovat semmoiset että pidemmät koeajot siirtyvät näillä näkymin ensi kevääseen, jolloin katson lopullisesti myös sen, tarvitseeko vauriokohdan bambupintaa vielä vahvistaa epoksilla. Klommon kohdalle jäi niin pieni nirhauma, ettei sitä edes huomaisi jos ei tietäisi mistä etsiä. Olen keskustellut vauriokohdan kestävyydestä itseäni viisaampien kanssa, ja alustava valokuviin perustuva arvio on, ettei siihen tarvita epoksia lisävahvikkeeksi.

Perhesopua edistääkseni jätän fiksin tällä erää viimeiseksi isommaksi pyöräprojektikseni, sillä asunnosta alkaa loppua pikku hiljaa tila sisäsäilytystä tarvitseville pyörille.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Amatöörimaista haarukkapuuhastelua

Vaihdoin bamburunkoiseen maantiepyörääni hiilikuituisen etuhaarukan, ja vaihdoksesta tuli pienen mokan takia aikamoinen urakka. Toivottavasti joku välttää saman luettuaan tämän.

Otin kuituhaarukan vanhasta Bianchin rungosta, joka ei ole enää käytössä. Bianchin haarukka oli väärän värinen enkä halunnut maalata sitä mustaksi, kun en ollut varma haluaisinko käyttää samaa haarukkaa vielä joskus alkuperäisessä rungossa. 

Ainakin väliaikaiseksi ratkaisuksi valikoitui autoteippi, siis sellainen joilla esimerkiksi autojen mainosteippaukset tehdään. Haarukka piti saada mustaksi, joten ostin autonteippausliikkeestä jämäpalan mustaa teippiä. Leikkelin teippejä sopivan kokoisiksi paloiksi ja kietaisin ensimmäiset teipit haarukan ulkosivuilta haarukan sisäsivuille niin, että teippien reunat ja saumakohdat olisivat mahdollisimman huomaamattomassa paikassa. Kuumaksi föönaaminen pehmensi teippiä, ja se venyi haarukan muotojen mukaisesti ja asettui siististi myös kaareviin kohtiin.

Haarukan ulkosivuilla lopputulos on yllättävänkin siisti: ulkosivuilla haarukkaa ei huomaa teipatuksi läheltäkään katsottuna. Haarukan sisäsivuilla teippien reunoille jäi kuitenkin ryppyjä joita en saanut föönilläkää täysin oikenemaan. Rypyt myös korostavat sisäsivuilla olevia saumakohtia. Täytyy katsoa ajan kanssa, maalaanko haarukan sittenkin jossain vaiheessa suosiolla mustaksi vai teippautanko sen kenties ammattilaisella siististi. Mielenkiintoinen kokeilu joka tapauksessa.

Kun haarukan ohjainlaakerit oli prässätty pyörän runkoon pyörähuoltoliikkeessä, jäljellä oli enään haarukan kiinnittäminen runkooon. Ruuvasin viimeisenkin pultin kireälle ja asettelin pyörän olohuoneen paraatipaikalle, jossa voisin katsella lopputulosta ja nauttia lasillisen punaviiniä. Pyörää katsoessani päädyin kuitenkin siihen, että haarukan putken yläpää törröttää sittenkin rungosta liian korkealle.

Lyhensin haarukan putkea putkileikkurilla niin, että vastakappaleen virkaa putken sisällä toimittava tähtimutteri jäi aivan putken ylärajaan. Kun laitoin ohjainkannattimen ja prikat paikalleen ja ruuvasin haarukan runkoon kiinnittävän pultin haarukan putken sisällä olevaan tähtimutteriin, niin koko hoito jämähti paikalleen. Pultti ei kiristänyt haarukkaa kunnolla runkoa vasten, mutta sitä ei myöskään saanut enää ruuvattua ulos. Kun pulttia ruuvasi, se pyöri tyhjää yhdessä sen alla olevan putken kannen kanssa.

Käsissäni oli siis käsintehtyyn bamburunkoon kasattu pyörä, jonka etuhaarukka ei ollut rungossa kunnolla kiinni ja jota ei saanut siitä myöskään irti. Kuvittelin, että haarukan putken sisällä vastakappaleena toimiva tähtimutteri olisi mennyt syystä tai toisesta rikki.

Kun olin aikani yrittänyt ratkaista ongelmaa eri tavoin, alkoi olla selvää ettei tilannetta saa korjatuksi ilman että jotain menee rikki. Päätin leikata haarukan putken päässä olevan kannen dremelillä halki, vasaroida putken sisällä olevan tähtimutterin putken alakautta ulos ja asentaa tilalle uuden.

Kun sain kannen halki, junttasin sen paikalleen niin ettei se enää pyörinyt pultin mukana. Tämän jälkeen pultin saikin ruuvattua auki. Syyllinen ei siis ollutkaan rikkinäinen tähtimutteri, vaan se että mutteri oli putken lyhentämisen jälkeen liian lähellä sen yläreunaa. Tämän takia putken kansi jäi pyörimään pultin kanssa mutterin päällä, eikä pultti enää kiertynyt sen jälkeen ylös eikä alas. Kun vasaroin mutteria vähän syvemmälle putkeen, haarukka kiinnittyi runkoon niin kuin pitikin. Tyhmyydestä sakotetaan, mutta onneksi tästä sotkusta selvittiin pelkästään uudella kannella. Nyt on aika ottaa se punaviinilasillinen.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Tyylikkyyden multihuipentuma: bamburunkoinen maantiepyörä

dsc_2222.jpgUuden maantiepyöräni erikoisuus on Sambiassa käsityönä bambusta valmistettu runko. Kun kilpapyörän virtaviivaisuus ja high tech -osat yhdistyvät bambun kaltaiseen luonnonmateriaaliin, tuloksena on ristiriitainen, eksoottinen ja ainakin omasta mielestäni älyttömän tyylikäs kokonaisuus. Lopputulos on myös kohtalaisen uniikki. Suomessa sambialaisia Zambikes-bamburunkoja on myyty kuulemma 1-2 vuodessa, ja maailmanlaajuisesti Zambikes kertoo myyneensä reilut 300 bamburunkoa.

Ostin bamburungon Velobian poistomyynnistä naurettavan halpaan 99 euron hintaan. Sain vinkin poistomyynnistä aivan viime tingassa, ja käsittääkseni ostin viimeisen Suomessa hyllytavarana myydyn Zambikes-rungon. Mittatilaustyönä niitä voi tiettävästi edelleen kysellä, mutta hinta on kuulemma aiempaa noin 700 euron normaalihintaa korkeampi.

Rungon putket ovat siis onttoa bambukeppiä – tai pitäisikö sanoa kortta, sillä bambuhan on ruohokasvi. Putkien liitoskohdissa (tummat alueet) on epoksilla käsiteltyä bambukuitua, joiden sisällä on alumiiniputket. Myyntipuheiden mukaan bamburunko vastaa tien pinnan epätasaisuuksiin luonnollisella joustavuudella. Kovuudessa se pärjää hiilikuidulle ja alumiinille.

kasaus

Päätin käyttää Zambikes-pyörän kasaamisessa vanhan Bianchi Impulsoni osia ja tehdä työn mahdollisimman pitkälle itse. Ajatuksena oli oppia kasaamisen ohessa huoltamisessa, säätämisessä ja muussa tuunaamisessa tarvittavia taitoja. Aloittelijan mokia tuli tehtyä sen verran monta, että niistä saisi hyvän ”älä toimi näin” -listan muille pyörän kasaamista harkitseville amatööreille.

DSC_2125Ohjain- ja keskiölaakerien asentaminen oli ainoa työ, jonka teetin Velobiassa ammattilaisella. Kun keskiölaakeri oli asennettu, amatöörikin sai kammet helposti paikalleen. Ohjainlaakeria hankkiessani päädyin ostamaan pyörään myös käytetyn etuhaarukan, sillä Bianchini haarukka oli väärän värinen enkä viitsinyt maalata sitä. Etuhaarukan ja rungon väliin jäi aluksi klappia, sillä kiristin ohjainkannattimen ruuvit ennen haarukan kiinnitysruuvin kiristämistä. Etuhaarukka ei siksi kiristynyt runkoa, vaan ohjainkannatinta vasten. Hoksasin virheen googlettamalla ja korjasin sen löysäämällä ohjainkannattimen ruuvit ennen haarukan ruuvin kiristämistä.

etuvaihtaja

Etuvaihtajan asentaminen osoittautui yllättäen projektin visaisimmaksi vaiheeksi. Normaalisti työ ei ole monimutkainen, mutta tässä tapauksessa bambuoksan paksumpi nivelkohta sattui olemaan juuri siinä paikassa, jossa etuvaihtajan panta kiinnitetään runkoon. Pannan sai kyllä pidemmällä ruuvilla rungon ympärille, mutta nivelkohdan epätasainen pinta vaikeutti etuvaihtajan virittämistä oikeaan kulmaan.

Takavaihtaja meni paikoilleen helposti ilman ohjekirjojen tai -videoiden katselua. Myös jarrujen kiinnittäminen runkoon oli yksinkertaista, ja jarrupalojen kohdistaminen on maantiepyörissä helppoa. Kaikkien vaijerien suojakuorten väriksi valitsin mustan.

takavaihtaja.jpg

Ketjun kanssa hölmöili sekä naapurikorttelin pyöräkauppias että minä itse. Ensin  pyöräkauppa myi väärän pituisen pinnin ketjun päiden yhdistämiseen. Reklamoin ja sain pinnin tilalle SRAMin pikaliittimen, joka sekään ei sopinut ketjuuni. Toisesta kaupasta sain kuitenkin Shimanon 105 -ketjuun sopivan pikaliittimen.

ketjuKetjun yhdistäminen pikaliittimellä osoittautui haastavammaksi kuin valmistajan mainoksista voisi päätellä. Youtuben ohjevideoilta löytyi oiva vinkki yhdistää ketjun päät nippusiteellä toisiinsa. Tämän jälkeen pikaliittimen sai aseteltua ja naksautettua helposti pihdeillä paikoilleen.

Yhdistämisen jälkeen ketju kulki rattailla nykivästi, eikä pikaliitin mennyt sujuvasti läpi takavaihtajan kahta ohjainpyörää kannattelevasta kehikosta. Pitkän ihmettelyn jälkeen ongelman syyksi ilmeni se, ettei ketju kulkenut ohjainpyörien kehikon läpi oikeasta kohdasta. Ketju ohitti ohjainpyörien välissä olevan pienen metalliulokkeen väärältä puolelta, joten ketju piti irroittaa, asetella rattaille ja yhdistää uudestaan. Sen jälkeen voimansiirto toimi hyvin.

Satulatolppa pitää sahata bamburungossa määrämittaiseksi. Putken sahaaminen suoraan osoittautui kotikonstein hankalaksi: ensimmäisellä yrittämällä sahaus meni vinoon, ja tolppa jäi myös aavistuksen verran liian lyhyeksi. Jouduin siis ostamaan uuden tolpan, jonka lyhentämiseen lainasin vahingosta viisastuneena putkileikkuria.

satulatolppa

Satulatolpan kiristyspannan kiristämisessä oli myös omat bambuspesifit kommervenkkinsä. Panta kiinnitetään bamburungon sisältä pilkistävään alumiiniputkeen, jota on näkyvillä vain kolmen millin levyinen soiro. Aluksi panta ei meinannut pysyä kiristettäessä millään paikoillaan, vaan se luiskahti väkisinkin pois rungon alumiiniputken päältä. Kun irroitin satulatolpan pois rungosta, panta asettui jostain syystä paremmin paikalleen. Kiristin pantaa hieman, laitoin satulatolpan takaisin ja sen jälkeen loppuun asti kiristäminenkin onnistui helposti.

ohjaamo

Viimeistelin kokonaisuuden mustilla tankoteipeillä. Kiekot ovat hiilikuitulaminoidut Shimanon RS81:t, ja Suunnon Ambit 3 näyttää nopeuden, kadenssin, sykkeen ja muun datan. Polkimiksi laitoin ensi alkuun maastopolkimet, sillä pyörää on tarkoitus käyttää paitsi lenkkeilyyn, myös paikasta toiseen liikkumiseen.

Runkomateriaalin vaihtuminen bambuksi ja etuhaarukan hiilikuidusta alumiiniksi kasvatti painoa vanhaan Bianchiini verrattuna 600 grammalla. Projektin lähtökohtana oli kuitenkin enemmän tyyli kuin keveys ja nopeus, sillä sunnuntaitriathlonistina ajan kilpaa pääsääntöisesti tri-pyörällä.

nimmari

Rungon sambialainen kasaaja jätti takahaarukkaan puumerkkinsä.

Vaan pakkohan sitä tälläkin pyörällä joku kisa ajaa. Uskon kuitenkin, että uuden hienon pyörän myötä lisääntyvät harjoituskilometrit keventävät kuskin massaa pyörän massan kasvua enemmän. Myös pyörän uniikkius antanee kuskille kisatilanteessa lisäpotkua, joka kompensoi rungon 600 gramman lisäpainon moninkertaisesti.

dsc_2223.jpg

JANNE

1 kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

And So It Begins…

Michelangelo_-_Creation_of_Adam4.jpg

Micheljannelo: The Creation of the President. ”So Putin created Trump in His own image, in the image of Putin he created him.”

Extreme Planet Makeover”, the biggest reality show ever launched today!

This time reality television is what it seems. No script, no limits, just pure chaos!

  • Watch 7 billion participants misportrayed, humiliated and exploited.
  • Carefully designed scenarios to encourage conflicts – terrorism, trade wars and climate change guaranteed.
  • Includes fakery, narcissism, immaturity and celebration of vulgarity.
  • Basic human decency treated as something to be overcome.
  • Making celebrities out of untalented people who don’t deserve fame.

Available 24/7 on local news channels around the world.

Starring: President Donald Trump
Created by: President Vladimir Putin
Supporting actors: Leaders of European populist movements

”After the Extreme Planet Makeover, you will never bother to watch another weight loss or job search show. With more than 7 billion participants, this is the ultimate social experiment and world’s biggest survivor contest in one powerful package!”

– Breibart News Network

JANNE

1 kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Make America Macho Again

trump hauis final web

Nousussa maailmalla: machojohtajuus

Tässä blogissa jo pariin otteeseen analysoitu Vladimir Putin saattaa tänä vuonna saada kollegakseen toisenkin presidentin, jonka julkisen imagon tärkein rakennusaine on testosteroini.

Donald Trump on uhonnut karkottavansa 11 miljoonaa laitonta siirtolaista ja rakentavansa Yhdysvaltojen etelärajalle muurin meksikolaisten rahoilla. Trump on kieltäytynyt poissulkemasta sodankäyntiä ratkaisuna kauppapoliittisiin kiistoihin Kiinan kanssa, eikä hän ole suostunut karsimaan geopoliittisesta työkalupakistaan edes ydinaseiskua Lähi-Itään tai Eurooppaan.

white men

Trumpin kampanjamotto Make America Great Again vetoaa varsinkin köyhtyviin valkoisiin duunarimiehiin, jotka ovat menettäneet perinteisen asemansa etuoikeutettuina amerikkalaisina.

Trumpin mukaan muu maailma hyppii Yhdysvaltojen silmille, sillä maan nössöjä johtajia ei kunnioiteta. Trumpin politiikan keskeisimpänä sisältönä on tarj0ta kansalle machojohtaja, joka pakottaa meksikolaiset, islamistit, kiinalaiset ja yritysjohtajat lopettamaan maahanmuuton, terrorismin ja työpaikkojen valumisen ulkomaille. Kaikki tämä onnistuu ihan vain kovistelemalla, kunhan johdossa on mitat täyttävä presidentti. Vastaus ongelmiin ei ole Trumpin aatteellinen linja (mikäli sellaista edes on), vaan hänen miehekäs persoonansa.

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin profiilit ovat suurelta osin lähes identtiset. Kumpikin on luonut itsestään kuvan viriilinä supersankarina, joka vähät välittää muiden noudattamista säännöistä. Trumpin ja Putinin yliampuva machomiesstereotypia näyttäytyy vahvana johtajuutena, jonka julkilausuttuna tavoitteena on palauttaa oman kansakunnan menetetty suuruus.

trump potretti web

Trump on perustellut vihjailujaan sotilaallisesta iskusta Kiinaan sillä, että arvaamattomuus auttaa Yhdysvaltoja säilyttämään vaikutusvaltansa maailmanpolitiikassa. Putin on istuvana presidenttinä ehtinyt toteuttaa samaa johtamisfilosofiaa myös käytännössä.

Trumpin Putin-henkinen viesti on mennyt perille tehokkaasti. On siis kohdattava tosiasiat ja otettava huomioon sellainenkin mahdollisuus, että maailman 15 350 ydinkärjestä 14 270:n laukaisunapit ovat pian Donald Trumpin ja Vladimir Putinin salkuissa.

Miten kansainvälinen poliikka ja maailma ylipäätään muuttuisi, jos näin todella kävisi? Visualisoin omaa pohdintaani kuvilla, joihin olen hakenut tälläkin kertaa inspiraationi Tom of Finlandin tuotannosta. Toivon kuvien puhuvan puolestaan, mutta aiempi kirjoitukseni putinistisesta fotorealismista tarjoaa myös sanallisen selityksen sille, miksi Putinin ja Trumpin itsestään luomat fiktiiviset hahmot istuvat niin luontevasti Tom of Finlandin maailmaan.

Alun perin yhteys Tom of Finlandiin juolahti mieleeni Putinin propagandakuvista. Trump tuo omaa machouttaan esiin enemmän sanoilla kuin kuvilla, joten on paikallaan vertailla myös Trumpin ja Putinin puheita. Tässä muutama esimerkki Trumpin ja Putinin eri ilmiöitä ja ihmisistä koskevista näkemyksistä:

Islamistien ja terroristien ympärileikkaamisesta, vesikiduttamisesta ja tappamisesta

If you want to become an Islamic fundamentalist and be circumcised, come to Moscow… We have very good specialists. I can recommend one for the operation, he’ll make sure nothing grows back. Vladimir Putin

Torture works, ok folks? I think we should go much stronger than waterboarding, that’s the way I feel. Donald Trump

And if it doesn’t work, they deserve it anyway for what they do to us. Donald Trump

We are going to pursue terrorists everywhere. If they are in the airport, we will pursue them in the airport. And if we capture them in the toilet, then we will waste them in the outhouse. –Vladimir Putin

When you get these terrorists, you have to take out their families. They care about their lives, don’t kid yourself. But they say they don’t care about their lives. You have to take out their families. Donald Trump

leijona final4

Tässäkö on planeettamme tulevaisuus?

Seksuaalisesta väkivallasta

What a mighty man he [Moshe Katsav, the president of Israel] turns out to be! He raped 10 women – I would never have expected this from him. He surprised us all – we all envy him! –Vladimir Putin

26,000 unreported sexual assults in the military – only 238 convictions. What did these geniuses expect when they put men & women together? Donald Trump

Senaattori John McCainin sotavankeudesta ja mielenterveydestä

He’s not a war hero. He’s a war hero because he was captured. I like people that weren’t captured. Donald Trump

Mr McCain was captured and they kept him not just in prison, but in a pit for several years… Anyone [in his place] would go nuts. Vladimir Putin

Hillary Clintonin heikkouksista

…maybe weakness is not the worst quality for a woman. Vladimir Putin

If Hillary Clinton can’t satisfy her husband, what makes her think she can satisfy America? Donald Trump

Donald Trumpista ja Vladimir Putinista

He [Donald Trump] is a very flamboyant man, very talented, no doubt about that… He is an absolute leader of the presidential race, as we see it today. Vladimir Putin

[I have] always felt fine about Putin…. I think that he is a strong leader. He’s a powerful leader. He’s actually got popularity within his country. They respect him as a leader. Donald Trump

I think we have had very weak people. I think we have had weak people even running... It is time to have tough, smart people.  - Donald Trump Washingtoni nykyisistä poliitikoista

Trumpin mukaan Yhdysvaltain poliittiset johtajat ja ehdolle asettuneet poliitikot ovat olleet järjestään heikkoja ihmisiä, vaikka johtoon tarvittaisiin ”kovia ja fiksuja” ihmisiä.

Trumpilla ja Putinilla on samankaltaisuuksista huolimatta yksi keskeinen ero. Siinä missä Trump on voinut solvata vastustajiaan vain sanallisesti, Putinin vastustajia on päätynyt sankoin joukoin niin vankilaan, maanpakoon kuin hautaankin.

Kukaan ei vielä tiedä, miltä presidentti Trumpin ulkopolitiikka oikeasti näyttäisi. Ehkä hän on showmies, joka louskuttaa vaalikampanjassa leukojaan ja asettuu vaalit voittaessaan kiltisti samaan ruotuun kuin edeltäjänsä. Vaikka hän olisi tosissaan, maan poliittinen järjestelmä pystyy estämään Trumpin äärimmäisten ideoiden toteuttamisen ainakin niin kauan, kun se pysyy pystyssä.

Putinin näkökulmasta Trumpin vaalivoitto olisi kaikissa tapauksissa riemuvoitto. Vaikka Trump kääntäisi presidenttinä takkinsa täydellisesti, hän on jo vaalikampanjansa aikana julistanut toimivansa monessa asiassa Putinin tavoin – ja onpa hän jopa avoimesti ihaillut Putinin johtajuutta. Trump on siis puheillaan ja uhollaan antanut Putinin linjalle oman moraalisen hyväksyntänsä, jota hänen olisi presidenttinä hyvin vaikea uskotavasti perua.

Olisi yllättävää, jos Putin ei tavalla tai toisella hyödyntäisi Trumpin mahdollisen vaalivoiton tarjoamaa tilaisuutta sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Pari piirua machoilun suuntaan?

JANNE

Kummankin sitaatit on poimittu englanninkielisistä julkaisuista ja ne on jätetty kääntämättä. Linkit kuvien inspiraationa olleisiin Tom of Finlandin teoksiin:

Kuva 1 Kuva 2/1 Kuva 2/2  Kuva 3 Kuva 4/1 Kuva 4/2 Kuva 5

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Macho vai alfauros?

Vertasin hiljattain Vladimir Putista luotua fiktiivistä machohahmoa Tom of Finlandin tuotantoon. Putinia esittelevät propagandavalokuvat ovat häkellyttävän samanlaisia kuin Tom of Finlandin piirrokset, sillä molemmissa on hyödynnetty ja liioiteltu samoja machomiesstereotypioita.

Putinin julkikuvaa on verrattu myös Neuvostoaikojen Stalin-kulttiin. Putinista luodun sankarihahmon voikin nähdä Stalinin aikojen henkilöpalvonnan paluuna 2000-luvun Venäjälle. Nikita Hrustsov lopetti aikanaan Stalinin palvonnan ja julisti, että johtajan kohottaminen yliluonnolliseksi sankarihahmoksi on marxismi-leninismin hengen vastaista. Putin on Stalinin jälkeisen Neuvostoliiton ja Venäjän ensimmäinen valtionpäämies, jonka valta-asemaa on pönkitetty tekemällä johtajasta sankarihahmo ja henkilöpalvonnan kohde.

kultti.jpg

Vaikka Putinin macho-hahmo kulkee Staliniin verrattuna omia Tom of Finlandin viitoittamia polkujaan, Putinin ja Stalinin imagonrakentamisessa on myös visuaalisia ja sisältöön liittyviä samankaltaisuuksia.

Stalin esintyi neuvostotaiteessa ja -mediassa toistuvasti lasten ja nuorten ympäröimänä. Johtajaansa ihailevat nuoret kehystivät Stalinin lempeäksi kansakunnan isäksi ja yhdistivät hänet tavalliseen kansaan. Myös Putinin pehmeää  ja suojelevaa puolta korostetaan kuvilla, joissa hän esiintyy lasten, naisten ja perheiden seurassa. Putinia kansakunnan isänä esittävät kuvat ovat niin samanhenkisiä sosialistisen realismin Stalin-representaation kanssa, että Putin-kuvia voisi hyvin käyttää Stalin-propagandassa ja päinvastoin.

Testaan väitettäni muutamalla kuvamuokkauksella. Kuvissa vertaillaan kahden valtionpäämiehen imagonrakentamista, eikä niiden tarkoitus ole siis muuten rinnastaa Venäjän presidenttiä miljoonia ihmisiä murhanneeseen diktaattoriin:

alfa_vauva3.jpg

Vasemmalla Putin ottaa syliinsä vauvan, joka rikkoi Venäjän mukaan seitsemän miljardin ihmisen rajan maapallon väkiluvussa. Oikealla Putinin tilalla poseeraa Stalin.

 

alfa_lippulapsi.jpg

Sama idea toisin päin: vanha Stalin-juliste ja siitä muokattu 2000-luvun versio kansakunnan isästä. Stalinin ajan puna-armeija on nyky-Venäjällä sen verran kovassa huudossa, etten modernisoinut Putinin sotilasasua.

 

alfa_koulu2.jpg

Stalin ja Putin kouluvierailulla.

sosrea_pioneerit5.jpg

Valokuva pikkutytöä kättelevästä Putinista on muokattu ja uudelleensijoitettu vanhaan Stalin-maalaukseen.

Stalinista ja Putinista luoduissa lempeän johtajan hahmoissa on kuitenkin yksi keskeinen ero. Siinä missä Stalin osoitti pehmeyttään etupäässä lasten avulla, Putin kohdistaa julkisen hellyytensä useammin eläimiin kuin ihmisiin:

alfa_eläimet.jpg

Putin ei ole ainoa valtionpäämies, joka on kuvattu söpöjen ja pörröisten eläinten seurassa. Jopa Hitler tunnettiin suurena eläinten ystävänä, ja presidenttien kissoista ja koirista on tehty julkkiksia niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Putinin eläinkuvissa ainutlaatuista on niiden mykistävä määrä. En usko, että yhdenkään muun valtionpäämiehen eläinrakkautta olisi valjastettu näin laajassa mittakaavasta johtajan henkilöbrändin rakentamiseen.

Tom of Finland -henkinen alistava machomies ei ole siis ainoa stereotypia, jota on käytetty Putinin imagon rakennuspalikkana. Isähahmo- ja eläintenhalaaja-Putin on mitä tyypillisin alfauroshahmo. Alfauroshan ei ole ihmisten ja muiden kädellisten yhteisöissä yleensä lauman fyysisesti voimakkain yksilö, eikä alfauroksen tarvitse tavallisesti käyttää väkivaltaa tai sen uhkaa tavoitteidensa saavuttamiseen. Ihmisalfa on karismaattinen johtaja, joka on noussut johtoasemaan luomalla muita paremmat verkostot ja liittolaissuhteet. Jos alfaurosasemaan pääsisi pelkän voiman avulla, maailman valtionpäämiehet olisivat alle 30-vuotiaita nuoria miehiä. Voimalla ja väkivallalla uhoaminen kuuluukin ihmisyhteisöissä nimenomaan nuorille wannabe-alfauroksille, jotka yrittävät kokemattomuuttaan kohota alfaurosasemaan väärin keinoin.

Kahden eri stereotypian varaan rakennettujen fiktiivisten Putin-hahmojen välillä on silmiinpistävä ristiriita. Machoiluun kuuluu röyhkeys, arvaamattomuus ja jatkuva väkivallan uhka. Alfauros on kova mutta reilu, ja hänen kovuutensa on vastuullista ja ennustettavaa.

Hellyyden osoittaminen eläimille ihmisten sijaan saattaisi olla kompromissi, jolla Putinin macho- ja alfauroshahmojen välistä ristiriitaa pyritään tasoittamaan. Eläinten kanssa Putin näyttäytyy astetta primitiivisempänä laumanjohtajana kuin ihmislasten seurassa. Eläinten kesken myös raa’an voiman käyttö on ”luonnollista”, ja ihmisetkin kohtelevat eläimiä keskimäärin kovakouraisemmin kuin toisia ihmisiä.

Ristiriita näkyy Putinin imagonrakentamisen lisäksi myös tosielämässä. Ollakseen uskottava, kumpikin fiktiivinen hahmo tarvitsee propagandakuvien rinnalle symbolisia tekoja, jotka alleviivaavat kuvien sanomaa.

Aiemmassa kuva-analyysissani mainitsin erityisesti yhden teon, jolla Kreml on toistuvasti pönkittänyt Putin-propagandakuvien luomaa machomielikuvaa. Venäjällä on nähty useita näytösoikeudenkäyntejä, joissa nöyryytetään häkkiin suljettua nuorta naista.

naiset8

Machon ja alfauroksen ristiriita: todellisen alfauroksen ei tarvitse osoittaa valtaansa alistamalla ja nöyryyttämällä naisia. Macholle myös heikkojen alistaminen sopii erinomaisesti.

Kun Putinin Venäjä on näyttänyt oikeussalin häkkiin suljetuille naisille kaapin paikan, se ei ole nöyryyttänyt pelkästään kyseisiä naisia yksilöinä tai sukupuolensa edustajina. Häkkiin suljetulla Greenpeacen Sini Saarelalla nöyryytettiin hänen edustamaansa liberaalia länttä, ja  Nadia Savtšenkon oikeudenkäynnissä kyykytettiin hänen kotimaataan Ukrainaa. Pussy Riotin Nadia Tolokonnikovan häkittämisellä alistettiin ja varoitettiin kaikkia Venäjän sisäisiä Putin-kriitikkoja.

Ihmisoikeudet ovat olleet kaikkien kolmen kohdalla halpaa valuuttaa. Esimerkiksi Savtšenko on ukrainalainen sotilas, joka siepattiin Itä-Ukrainasta Venäjälle. Siellä hänet tuomittiin tekaistuin perustein kaksi toimittajaa tappaneesta tykistöiskusta ja laittomasta rajanylityksestä 22 vuodeksi vankilaan.

Putinista luotuun isähahmo-eläintenystävä-alfaurosstereotypiaan sopii huonosti hahmo, joka osoittaa valta-asemansa kiusaamalla naisia läpeensä poliittisissa oikeudenkäynneissä. Alfauroksen ei tarvitse käyttää voimaa, ja aivan erityisesti alfauros ei käytä voimaa itseään heikompiin. Naisia alistava Putin on pikemminkin stereotyyppinen wannabe-alfauros.

Tosielämän Putin tasapainoilee kahden fiktiivisen hahmonsa välimaastossa. Toistaiseksi Kremlin häkkiin suljettu nainen -performanssit ovat päättyneet ennenaikaiseen vapauttamiseen: Sini Saarela armahdettiin kesken oikeuskäsittelyn osana Venäjän perustuslain 20-vuotismerkkipäivän juhlintaa, ja Nadia Tolokonnikova pääsi vapauteen Sotšin olympialaisten alla. Myös Savtšenkon vapauttamisesta neuvotellaan.

Tähän mennessä Kremlin Putin-kuvien sisältämää symboliikkaa on muokattu päivänpoliittisten tarpeiden määrittämien tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi machosankarikuvia on annettu julkisuuteen juuri sopivasti vaalien alla. Kahden fiktiivisen Putin-hahmon tulevat seikkailut saattavat siis antaa jatkossakin vihjeitä siitä, mitä tosielämän Putin aikoo tehdä seuraavaksi. Jos Putin haluaa pitää kiinni kylmän sodan aikaisen etupiiriajattelun palauttamisesta ja rakentaa Venäjästä geopoliittista suurvaltaa, hänen on tuotava edelleen esiin machohahmoonsa kuuluvaa arvaamattomuutta.

Nykymenolla Venäjä voi nousta suurvallaksi vain pelon ja sotilaallisen pelotteen avulla. Sotilaallinen pelote edellyttää puolestaan ydinaseita, sillä ilman niitä Venäjä ei pysty haastamaan länttä sotilaallisesti. Vakaa ja ennustettava valtionpäämies ei voi kuitenkaan käyttää ydinaseita tai sen uhkaa ekspansiivisten tavoitteidensa aktiiviseen edistämiseen. Ydinasepelotteeseen perustuva laajentumishaluinen geopolitiikka on mahdollista vain, jos ydinasesalkkua kantaa arvaamaton ja väkivaltainen mahco.

Jäämme siis kahulla odottelemaan, nähdäänkö Kremlin tulevissa Putin-kuvissa enemmän pörröisiä eläimiä vai häkkiin suljettuja naisia.

JANNE

Jätä kommentti

Kategoria(t): Muu elämä

Vladimir of Russia

putin_stamp_pohja

Vladimir Putinista välitetään medialle säännöllisesti kuvia, jotka näyttävät presidentin miehisissä sankarirooleissa. Putin-kuvien henkilönpalvonta on jatkumoa neuvostoajoista, mutta kommunistijohtajia ei kuvattu Putinin tapaan liioitellun yltiömaskuliinisina, vaan paljon neutraalimmin. Mistä Kreml on mahtanut ammentaa inspiraatiota Putinin lukuisille eri sankarihahmoille?

kuvarulla5

Vaikka Putin-mytologiaa rakennetaan Venäjällä myös taiteen keinoin, Putinin politiikkaa tukeva taide ei ole ainakaan vielä kehittynyt tyylillisesti erilliseksi taidesuuntaukseksi. Jos Putinin tukijat haluaisivat kehittää perussuomalaisen realismin hengessä Kremlin narratiivia tukevan taidesuuntauksen, mallia kannattaisi ottaa Tom of Finlandista. Perustelen yllättävän kuuloista väitettäni yhdistelemällä Putinista julkaistuja propagandakuvia Tom of Finland -teoksiin. Putinia tukevan taidesuuntauksen nimi voisi olla putinistinen fotorealismi.

tukkijätkät_final

Putinin legendaarinen uintikuva on toistettu myös ankkamaalari Kaj Stenvallin tuotannossa. Putinin uintilajina on teknisesti vaativa perhonen, joka on käsivedoltaan visuaalisin ja aggressiivisin. Tom of Finlandin tukkijätkät symboloivat kuvassa Venäjän kansaa. Kremlin Putin-kuvissa tavalliset kansalaiset kuvataan yleensä neutraalisti. Sen sijaan sosialistinen realismi korosti (myös) kansan sankarillisuutta ja kuvasi nimenomaan kansanmiehet usein liioitellun maskuliinisesti. Tom of Finland -hahmot linkittävät siis putinistisen fotorealismin sosialistiseen realismiin ja muistuttavat Kremlin tavoitteesta palauttaa Neuvostoliiton suuruuden ajat.

Putinin tukijat pitänevät Tom of Finlandiin yhdistämistä rienaamisena, sillä Putinin suhtautuminen homouteen on nuivaa. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan pilkata Putinin homofobisuutta Tom of Finlandin avulla, ja olen pyrkinyt parhaani mukaan poistamaan kuvistani viittaukset homouteen. Tom of Finland sattuu vain olemaan paras tarjolla oleva tyylillinen esikuva Putin-taiteelle, sillä Putinista tarjotut propagandakuvat ja Tom of Finland on veistetty ilmiselvästi samasta puusta.

Molempien visuaalinen juju on miehisyyden ja miehisen voiman ihailussa ja rankassa liioittelussa. Läntisessä lukijassa Putin-kuvien ja Tom of Finlandin yhtäläisyydet saattavat herättää huvittuneisuutta, mutta samankaltaisuudet eivät ole pelkkä huvittava sattuma.

heppasyö

Pääministeriaikoinaan Putin esiintyi kuvassa, jossa hän syötti hevosta. Kerrotaan, että hetkeä ennen kuvan ottamista hevonen oli hyökännyt toimittajan kimppuun.

Tom of Finlandilla ja Kremlin Putin-kuvilla on yhteiset juuret. Tom of Finlandin cowboyt, merisotilaat, prätkäjätkät ja pilotit olivat oman aikansa homofobisen valtakulttuurin tyypillisiä machomiesstereotypioita. Tom of Finland kaappasi stereotypiat, asetti ne uuteen kontekstiin ja valjasti ne homojen vapauttamiseen. Aiemmin homomiehet kuvattiin naismaisiksi, mutta Tomin kuvissa homot olivat ylpeästi vieläkin miehekkäämpiä kuin esikuvansa valtakulttuurissa. Tosielämässä homot alkoivat pukeutua nahkaan vasta Tom of Finlandin kuvien innostamina.

Tom of Finland edisti kuvillaan homojen oikeutta miehisyyteen, mutta sittemmin vapaamielinen länsi on pitkälti hyljännyt Tom of Finlandin valtakulttuurista omaksumat machomiesstereotypiat. Valtakulttuuri hyväksyy yleensä Tom of Finland –henkisen kukkoilun osana homojen harmitonta alakulttuuria, sillä tässä kontekstissa kukkoilu ei ole miesten ja naisten välinen tasa-arvo-ongelma, eikä se aiheuta yhteiskunnalle muutenkaan sen kummempaa vahinkoa. Muuten liberaali länsi näkee machoilun asiana, josta pitäisi päästä eroon. Samaan aikaan Putinin Venäjällä eletään vanhoja hyviä aikoja.

cowboy

Tom of Finlandin tavoin myös Putin asemoituu machomiehen rooleihin asettuessaan vastavoimaksi länsimaailman valtakulttuurille. Nykypäivän vapaamielinen länsi on hylännyt perinteiset arvot, ja Putinin macho-kuvat symboloivat niiden kukoistusta nyky-Venäjällä. Venäjän kansalle Putin tarjoaa itseään perinteisten arvojen pelastajana, ja hän etsii liittolaisia arvokonservatiiveilta myös lännestä.

Putin-kuvasto palauttaa Tom of Finlandin aikanaan kaappaamat ja liberaalin lännen sittemmin hylkäämät mahcomiesstereotypiat takaisin perinteisille juurilleen. Samalla Putin palauttaa mahcoilun myös poliittisen vallankäytön ytimeen ja sen oikeuttajaksi. Lännen rappeutuvat demokratiat ovat akkamaisia, mutta Putin uskaltaa olla mies sekä kuvissa että tosielämässä.

Machoilusta syntyvä arvokonflikti korostaa entisestään Venäjän ja lännen välistä vastakkainasettelua, ja vastakkainasettelusta syntyvä konfliktin uhka luo perusteen sille, että Venäjää johtaa keinoja kaihtamaton alfauros. Tässä kierteessä myös sisäisten vastustajien kaltoin kohtelu voidaan perustella ulkoisen uhan avulla.

beach_final

Tomin alkuperäishahmoihin on lisätty USA:n liput sekä Venäjän laivaston lippu, ja tatuoinniksi on vaihdettu kaksipäinen kotka. Kansalliset symbolit muuttavat homomiesten himokkaat katseet heteromiesten väliseksi vihollisuudeksi. Putinin ja merisotilaan paljaat yläruumiit sekä sotilaan kädessä oleva pyyhe korostavat venäläisten voimaa ja puhtautta verrattuna taustalla kyräileviin jenkkeihin. Selän kääntäminen vihollisille viestii myös voiman tuomasta itsevarmuudesta.

Venäjä ei ehkä pärjää lännelle taloudellisesti, mutta voimankäytössä se haastaa länttä muutenkin kuin propagandakuvin. Siksi ei ole yllätys, että (myös) aidossa putinistisessa taiteessa Putin näyttää esiintyvän erittäin usein asetelmissa, joissa hän tavalla tai toisella alistaa Barak Obamaa ja alleviivaa Venäjän ylivertaisuutta suhteessa Yhdysvaltoihin. Kun Tom of Finland –kuvat riisuu homoseksistä, myös ne on helppo valjastaa samaan käyttöön.

putin_obama

putinobama

Vertailun vuoksi: aito putinistinen maalaus Moskovasta.

Kremlin Putin-kuvissa ja Tom of Finlandin tuotannossa on yhteinen paradoksi. Ihmiskehon asettaminen kameran linssin eteen passiiviseksi objektiksi ja katseiden kohteeksi on varattu perinteisesti naisille. Naiset tavataan esittää kuvissa seksuaalisina olentoina, kun taas miehet kuvataan tyypillisesti neutraalimmin. Putin-kuvissa ja Tom of Finlandin tuotannossa miehen riisuttu keho on kuitenkin mitä suurimmassa määrin katseiden ja halun kohde.

Tom of Finlandin kuvissa sekä oletettu katsoja että kohde ovat miehiä. Myös Putin-kuvissa johtajan rinnalla esiintyy yleensä muita miehiä kuten sotilaita, judokoita ja vähäisempiä päättäjiä. Kuvissa esiintyvän Putinin paljas ylävartalo lähettää kuitenkin vahvan viestin sekä miehille että naisille. Naisille kuvissa esiintyy viriili naistenmies, ja haluttavuus naisten silmissä korostaa alfauroksen valtaa myös miehille. Naistenmiehen mainetta alleviivataan myös presidentin naissuhteista levitetyillä juoruilla sekä naisten ihailusta kertovilla uutisjutuilla.

tof_avaimet_7.jpg

Pussy Riotin Nadezda Tolokonnikova oli vankilassa niin kauan kuin Putin parhaaksi katsoi.

Todellisuus on heittänyt eteemme myös hämmästyttämän monta ikonista kuvaa, joissa Putinin Venäjä on passittanut nuoria naisia kaltereiden taakse. Pussy Riotin Nadežda Tolokonnikova, Greenpeacen Sini Saarela ja ukrainalaislentäjä Nadia Savtshenko tulevat ensimmäisinä mieleen. Nämäkin kuvat rakentavat osaltaan tarinaa miehisestä johtajasta, joka uskaltaa näyttää naiselle tämän paikan maailmassa.

gender.jpg

Toivon, että hahmottelemani putinistinen fotorealismi avaa osaltaan myös alkuperäisten Putin-kuvien kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä. Niillä saatetaan luoda Venäjälle uutta kansallista identiteettiä tehokkaammin kuin millään Putinin yksittäisellä poliittisella päätöksellä. Sen lisäksi niillä oikeutetaan raakaa poliittista valtaa.

Sekä uuden venäläisen identiteetin että sen varaan rakentavan vallankäytön johtoajatuksena näyttäisi olevan ajatus Venäjästä majakkana, joka johtaa konservatiivisia voimia globaalisti ja pelastaa maailman liberaalin, demokraattisen lännen rappiolta. On huolestuttavaa, että tämä ajatus näyttäisi saavan kasvavaa vastakaikua myös maahanmuuton ja muukalaisvihan kanssa kamppailevassa lännessä.

pallot

Vasemmalla putinisoitu versio Tom of Finlandin teoksesta, jossa mies yhtyy maapalloon. Oikealla on vasemmanpuolisen kuvan inspiraation lähde: tuntemattoman, aidon putinistitaiteilijan maalaus Moskovassa järjestetyssä taidenäyttelyssä.

JANNE

Tässä käytetyt alkuperäiset Tom of Finland -teokset avautuvat kuvia klikkaamalla.

1 kommentti

Kategoria(t): Muu elämä