Koiran tuurausta

Metsästyskauteni päättyi viikko sitten jänisjahtiin. Jo ennen reissua oli selvää, ettei saaliin saamisesta ole tälläkään kertaa pelkoa, sillä lunta oli koiralle aivan liikaa.

Koska koira ei pärjännyt lumessa, hoitelin koiran virkaa itse seuraamalla jäniksen jälkeä upottavassa, 80-senttisessä hangessa. Koiran (ja tässä tapauksessa siis minun) tehtävänähän on ajaa jänis liikkeelle, jotta se juoksisi sopivissa paikoissa odottavien passimiesten eteen. Seurailin ilmeisesti saman pupun tuoretta jälkeä kahtena päivänä, mutta eteneminen oli lumessa niin hidasta, etten usko että ehdin saada sitä edes ylös päivämakuulta.

Joskus ihmisiä on vaikea vakuuttaa siitä, ettei saalis ole metsästyksessä tärkeintä. Jänisjahdissa olen ollut neljä kertaa, ja niiden saldona on nolla näköhavaintoa pupuista.

Ensi kautta silmälläpitäen runsas lumimäärä on hyvä asia. Talviaikaan metsäkanalinnut kaivavat lumeen kieppejä (lumionkaloita), jotka suojaavat niitä niin kylmältä kuin pedoiltakin.

Janne

Me..

 

..ja meidän lehdet. Nämä odottivat eteisessä kun tulin himaan.

sanna

Kurkistuksia lintukodon äärilaidoille

Kantaaottavaa taidetta Itä-Helsingistä.

Jera ja Jyri Hännisen kirja Tuhansien aatteiden maa esittelee nykypäivän kotimaista ääriajattelua asehulluista islamisteihin ja ekofasisteista äärioikeistoon. Vielä muutama vuosi sitten olisin pitänyt kirjaa vain viihdyttävänä kavalkadina erilaisia hömppäherroja, joiden hulluttelulle on kiva naureskella. Nyt ei enää naurata, varsinkaan näin eduskuntavaalien alla.

Ääriajattelun nousua ei voida selittää pelkästään sillä, että pekkasiitointen ja abdullahtammien rinnalle on noussut Jussi Halla-Ahon kaltaisia hahmoja, jotka aktivoivat ääriaineksia aiempaa katu-uskottavammin. Päivi Räsänen ehti vastustaa homojen oikeuksia ihan sujuvasanaisesti ties miten kauan, eikä asiaan kiinnitetty sen kummempaa huomiota. Miksi hänestä tuli valtakunnan seuratuimpia yhteiskunnallisia keskustelijoita vasta syksyllä 2010?

Hännisten kirja ei pyri esittämään ääriajattelun nousulle ja yhteiskunnan polarisoitumiselle tyhjentävää selitystä, vaikka se mainitseekin joitakin ilmeisimpiä syitä. Yksi niistä on maailman suurimman vessan seinän eli internetin voittokulku: mitään niin hullua ei olekaan, etteikö jossain päin maailmaa olisi joku toinen, jolla on päässään samoja hullutuksia. Verkossa kiihkeimmätkin natsit, uskonnolliset fanaatikot ja kouluampujat löytävät hengenheimolaisia parilla klikkauksella.

Sama koskee myös meitä taviksia. Jos maailmalla tapahtuu jotain tärkeää, niin todennäköisemmin kuulen siitä ensi kertaa Facebook-kaverilta, en televisiouutisista. Ihmisiltä, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla kuin minä itse. Yhdessä me voimme sitten olla asioista oikeaa mieltä ja päivitellä eri tavoin ajattelevien tyhmyyttä.

Varmaan myös Hännisten kirja on syntynyt samanlaisessa ilmapiirissä. Tällä lienee vaikutusta siihen, mitkä aatteet ja ihmiset kirja lokeroi ääriajatteluksi, ja mitkä on toisaalta jätetty pois. Hänniset aukovat avoimesti päätään esittelemilleen aatteille ja ihmisille. Tämä on tarpeetonta, sillä useimmat kirjassa siteeratut ajattelijat tekevät itsestään riittävän naurettavia ihan omin sanoin.

Kävin kuuntelemassa Hännisiä Vuosaaren kirjastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Kirjoittajat kertoivat hämmästyneensä sitä, miten auliita kirjassa esiteltävät ääriajattelijat olivat antamaan haastatteluita tällaiseen teokseen. Myös keskustelutilaisuuteen oli saapunut yksi kirjan esimerkkitapauksista, joka teki tilaisuuden keskusteluosuudesta omien ääriajatustensa esittelysession.

Vihreän Puolueen (jota ei pidä sekoittaa eduskuntapuolue Vihreään liittoon) edustaja antoi ymmärtää, että nykyisen maailmanjärjestyksen tuhoava ekokatastrofi ja miljardien ihmisten varma kuolema voidaan estää vain, jos me leikkaamme nopeasti 80 prosenttia nykyisestä elintasostamme. Luonnollisesti tämmöinen leikkaus on mahdollinen vain vallankumouksen avulla.

Toinen Hännisistä sanoi luottavansa enemmän YK:n ilmastopaneelin (IPCC) arvioihin kasvihuonekaasujen leikkaustarpeesta. Tähän ääriajattelijamme vastasi tietämällä, että IPCC:n tutkijoita painostetaan antamaan vääriä lukuja. Osa tutkijoista on kuulemma käskenyt omia lapsiaan unohtamaan atk-opinnot ja hankkimaan erilaisia survival-taitoja, jotta he selviäisivät ekokatastrofin jälkeisestä romahduksesta.

Niinpä niin. Silloin kun pidin ääriajattelua vain huvittavana viihteenä, salaliittoteoreetikot olivat lempihullujani.

Janne