Kuukausittainen arkisto:heinäkuu 2014

Kangas- & vaateinventaari

Noin parin viikon raivokkaan kotiseutumatkailun jälkeen tänään oli kotipäivä. Päivävaatteet vedin niskaan vasta kun alkuillasta piti mennä kauppaan mansikka- ja maito-ostoksille. Koska ilmatieteen laitoksen mukaan tulossa oli sadepäivä, ryhdyin heti aamusta setvimään kankaitani.

Ostan kankaita kohtuullisen vähän. En osta eteen tulevia kivoja kankaita odottamaan inspiraatiota (poikkeuksena tietysti ulkomaanmatkojen kangaskauppavierailut!). Toki välillä tulee eteen malli, jota varten on saatava tietynlaista kangasta, mutta lähinnä kankaani ovat saamakankaita. Olen saanut valtavasti ylijäämäkankaita ja kangastuliaisia kollegoilta, kavereilta, Jannelta, siskoilta ja sukulaisilta. Usein kun törmään kivaan malliin, kangas on jo valmiina. Ongelma on ollut siinä, että kankaat ovat pinoissa ja myttyinä siellä sun täällä. Aina en muista, että mulla onkin tarvittava pala varastossa.

Inventaari kannatti. Sain jaoiteltua erityyppiset kankaat eri laatikoihin: puuvillatilkut yhteen laatikkoon, vanhat verhot yms. omaansa, ei-puuvillaiset tilkut kahteen laatikkoon, farkkutilkut pieneen laatikkoon, isot palat yhteen laatikkoon ja yhteen pinoon, arfikkakankaille myös oma laatikko, resorit yhteen pinoon ja puhkikuluneet lakanat toiseen pinoon. Lisäksi on laatikko kaikelle muulle ommeltavalle kuin kankaille (mm. kahvipusseille ja kravateille).

20140714_121945

Aikaisemmin lomalla siivosin vaatekaappini. Kaapista poistuvista vaatteista säästin ne, jotka aion käyttää uudelleen. Niinpä kangaslaatikoiden lisäksi on kolme hyllyllistä vaatemateriaalia tuleviin ompeluksiin ja muihin kässäilyihin: yhdessä pinossa on vaatteet, joiden tulevasta toisesta elämästä mulla on visio. Toisessa pinossa on vaatteet, joiden kangas on niin kiva, että se on hyödynnettävä vaikken vielä tiedäkään missä ja miten. Kivan värisille trikoopaidoille on oma pinonsa: niistä tulee rättejä tai matonkudetta tms. Olen myös hillonnut (koko perheen) käytöstä poistuneet farkut (hameita), huopuneet villapaidat (lapasia?) sekä puhkikuluneet villasukat (keppihevosia).

20140714_123757

Vielä mahtuu!

Päivän iloisin hetki oli, kun löysin kauan kadoksissa olleen pingviinikankaan. Mulla on ollut jo monta vuotta mielessä mitä siitä tekisin, mutten ole löytänyt kangasta kätköistäni. Arvelin jo antaneen sen eteenpäin, vaikkei se yhtään mun toiminnalta kuulostanutkaan. Nyt on kaikki tarvittava kasassa, täytyy vaan tsekata onko pingviini-ihanuutta riittävästi.

Sanna

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Käsityöt

Sukupolvelta seuraavalle

Kesän korvalla innostuin varovaisesti kirjonnasta. Ekan kerran olen kirjonut muistaakseni ysillä, silloin piti kirjoa oman nimen alkukirjain tyynyliinaan. Kehnosti meni. Harvat ekaa kertaa seuranneet kokeilut ovat päätyneet aina samanlaisiin harakanvarpaisiin, ja mun on ollut todella vaikea ymmärtää, miten muut kässäilyt sujuvat suuremmitta ongelmitta mutta kirjonta ei.

Ennen lomaa päätin muuttaa asiantilan ja lainasin kirjastosta kaikki löytämäni kirjontakirjat. Lomalle kurvasin lankakaupan kautta, pengoin kässälipaston uumenista esiin kirjontakehyksen ja juhannuksena aloitin kirjontaharjoituksen. Karin Holmbergin Koristele kirjomalla -kirjan avulla opettelin laakapistot, pykäpistot, tikkipistot, ristipistot, varsipistot, ketjupistot, tupsupistot sekä anundsjön pistot.

Harjoitustyö

Harjoitus

Tähtäimessäni oli kirjoa siskontytölle taulu, joka liittyisi sukuun ja meihin suvun naisiin. Kankaaksi otin äitini kapioista lähes loppuunkäytetyn tyynyliinan, johon on kirjailtu hänen tyttönimensä nimikirjaimet HI. Äidin kätköistä kaivoin Aune-mummoni virkkaamat kahvikupin aluset, jotka ompelin tyynyliinaan kiinni. Lopuksi kirjoin kankaaseen Jukka Itkosen runon Odotus (kirjasta Keinuhevosen kengittäjä: runoja vauvakotiin) ja kuvaksi linnun ja kukan. Kehykseksi hankin omaani suuremman kirjontakehyksen.

Kehyksen ulkopuolisen kankaan rypytin näkymättömiin kehyksen taakse.

Kehyksen ulkopuolisen kankaan rypytin näkymättömiin kehyksen taakse.

Perinteisesti olen tehnyt suvun vauvoille tilkkutäkin kaste/nimijäislahjaksi, niin nytkin. Tilkkutöihin suhtaudun siten, ettei niitä varten tule ostaa uusia kankaita, joten vähän sillisalaattisia täkeistä tulee. Olen selailllut tilkkutäkkikirjoja, mutta toistaiseksi uskaltautunut vain hyvin yksinkertaisiin malleihin.

20140702_131248

Olkkkarin pöytä. Paljon on hommia kesken.

Olkkarin pöytä. Paljon on hommia kesken. Perheen herrat hiukan valittivat.

Minulla ja siskontytöllä on ikäeroa 5 päivää vajaat 41 vuotta. Tänään typy kastettiin kastemekossa, jonka äitini teki mulle. Mekossa on kastettu kaikki perheen (kirkkoon kuuluvat) vauvat sekä liuta muidenkin perheiden vauvoja.

Scan0001

Mä heinäkuussa (?) 1973

 

20140706_133355

Vauva tänään

Sanna

Jätä kommentti

Kategoria(t): Käsityöt