Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2014

Lukemisen pitkä kuiva kausi

Sunnuntaiherkkuja

Sunnuntaiherkkuja

Lokakuun lopussa päätin osallistua Karo Hämäläisen lukuhaasteeseen, jossa luetaan 30 sivua kaunokirjallisuutta marraskuun jokainen päivä. Haastetta varten ostin itselleni 900-sivuisen Donna Tartin Tiklin. Lukemisen aloitin pyhäinmiestenpäivänä. Tänään, ensimmäisenä adventtina, olen sivulla 370, eli ihan en ole tavoitteeseen päässyt. Luettua on tullut reilut 12 sivua päivässä. Se on silti enemmän kuin pitkään pitkään aikaan. Lukemiseni näyttää loppuneen kuin seinään kesän 2013 jälkeen.

Puolitoista vuotta ja 10 kirjaa, yksi puoliksi luettu ja yksi kesken jäänyt. Häpeällistä.

Ajojahti / Liza Marklund

No nämä Marklundit luen aina, mutta erikoisiahan ne eivät ole.

Rautakolmio / Leena Lehtolainen

Luettu on, mutta ei mitään muuta muistikuvaa.

Galtbystä länteen / Leena Parkkinen

Pidin tosi paljon Parkkisen esikoisesta Sinun jälkeesi Max, eikä tämäkään (muistaakseni) pettymystä tuottanut.

Luottamuksen hinta / Michael Connelly

Olisko ollut Harry Bosch -kirja?

Eikö vieläkään hyviä uutisia? / Kate Atkinson

Kolmas Jackson Brodie -dekkari. Näistä pidän, mutta ne menevät iloisesti keskenään sekaisin.

Jossakin vaiheessa etsin käsiini käsityöaiheisia romaaneja. Osan löytyneistä olen jo lukenut (Kate Jakobsonit, Oman elämänsä puikoissa, Onnenkoukkuja), mutta muutama lukematon vielä löytyi:

Ommelten välinen aika / María Dueñas

Dueñasin esikoisteos. Kirja sijoittuu Espanjan sisällissotaan ja Francon aikaan, Madridiin ja Marokon Espanjan protektoraattiin Tétouanin ja Tangerin kaupunkeihin. Kirjan päähenkilö on Sira, joka lopettaa koulunsa 12-vuotiaana ja lähtee ompelijan oppiin.

Pidin kirjassa muodista, ompelusta, kankaista ja ajankuvasta. Vakoilulliset & romanttiset juonenkäänteet ja pahasti pitkitetty tarina eivät minuun vedonneet. Tässä olisi ollut ainesta parempaan.

Kummitäti : romaani / Ulla-Maija Paavilainen

Kirjan päähenkilöt ovat Ansa ja Elina. Ansa on Elinan täti ja kummitäti, isän sisko. Naiset ovat eläneet samalla maatilalla, samassa huoneessa. Elina muutti lukiolaistyttönä kaupunkiin. Hän asuu nyt pääkaupunkiseudulla ja on menestyvä virkanainen. Ansa elättää itsensä maalla ompelijana. Naiset eivät ole puhuneet toisilleen vuosiiin. Kummankaan elämä ei ole ongelmatonta. Isänsä kuoltua Elina haluaa palauttaa suhteensa Ansaan. Hän saa kutsun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ja suostuttelee Ansan ompelemaan itselleen iltapuvun. Ompelunprojektin myötä nousee esiin naisten yhteistä elämää, menneisyyttä ja solmuja.

Mitään näin pitkäpiimäistä en olekaan aikasemmin lukenut. En osaa sanoa mistä vastenmielisyyteni kirjaa kohtaan johtuu – epäuskottavista henkilöistä, tympeästä kerronnasta vai mistä. Kummitäti on itsenäinen jatko-osa Kylmälle kamarille (jota en ole lukenut, enkä aio).

Sattumankauppaa / Carol Shields

Tämä kirja jäi minulta kesken. Kirja jakaantuu kahtia, vaimon tarinaan ja miehen tarinaan. Brenda on tunnustusta saanut tilkkutäkkitaiteilija, joka on saanut kutsun Philadelphian tilkkutyönäyttelyyn. Ompelemaan hän on oppinut äidiltään Elsa Pulaskilta, ja luku, jossa kerrotaan millaisia vaatteita Elsa Brendalle ompeli, on kirjan sykähdyttävin. Miehen tarinaa olen lukenut 58 sivua. Ei nappaa, ei.

Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. 2 : Sairaus / Jonas Gardell

Kyyneleitä riitti. Vielä on kolmas osa lukematta. TV-sarjan katsoin, ja se oli kirjoille (ainakin kahdelle ensimmäiselle) uskollinen.

Elämä elämältä / Kate Atkinson

Ihmeellinen! Miten monta yhden ihmisen syntymää ja kuolemaa voi yhteen romaaniin kirjoittaa? Silti kirja ei tuntunut sekavalta eikä levottomalta, vaan lukukokemus oli ehyt ja tarina (variaatioineen) piirtyi selkeästi.

Musta laatikko / Michael Connelly

Tämä oli varmasti Harry Bosch. Ei kummoinen.

Lukemista mulla on ikävä. Olen lainannut kirjastosta paljon (hyviäkin) kirjoja, mutta en vaan ole saanut niitä aloitettua. Suurin lukemiselta aikaa vievä puuha on tietty neulominen ja muut kässäilyt. Olen kateellinen niille, jotka osaavat lukea ja neuloa yhtaikaa. Ehkä e-äänikirjat olisivat minulle toimiva ratkaisu.

Tiklin saan luettua viimeistään jouluna, arvelisin.

Sanna

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjat