Toimistopaitoja

Siihen nähden, että olen laiska pukeutuja (ainakin arjessa, juhlatilanteissa toisinaan lyö laukalle), ahdistun kohtuuttomasti, jos jollakulla muulla on samanlainen vaate kuin mulla. Tätä välttääkseni käytin viikonlopun muutaman käytöstä poistetun paidan  uudistamiseen & ”muodistamiseen”.

Entinen jokapoika. Raglahihaisen paidan kaava Burda Style 7/2012

Ohje ja malli Outi Pyyn Trashion!-kirjasta.

Kuva on hiukan outo, mutta paita ehkä pidettävä. Tämäkin Trashionista.

Vielä kuva valmiista takista. Olen hyvin tyytyväinen: takki ei ole liian mummo eikä liian sohva, vaan sopivasti molempia. Pituuskin on passeli.

sanna

Muutama kukka liikaa?

Ostin takkikankaan vuosi sitten. Kevään aikana sain miehustan ommeltua, mutta hihat eivät suostuneet millään asettumaan: ne sojottivat takaviistoon vielä kolmannenkin istutuksen jälkeen. Lisäksi koko tekele muistutti enemmän säkkiä kuin takkia. Into ommella katosi, ja ilmatkin lämpenivät.

Tänä pääsiäisenä tartuin ompelukseen uudestaan. Ohjeet olivat hukkuneet, mutta onneksi kaikki kappaleet olivat tallella. Hihojen ompeluun auttoi soitto äidille ja säkkimäisyyteen reilut sisäänotot.

Lopuksi lyhensin helmaa reilusti – arvelen lyhyemmän mallin muistuttavan hiukan vähemmän aamutakkia, mutta en ole asiasta aivan varma.

sanna

Kuntotriathlonistin tekniikkarullat

Joskus onni voi löytyä kaatopaikalta. Kuvan tekniikkarullista puutuui vain eturullaa pyörittävä kuminauha, jonka korvasin sen väliaikaisesti käsitöissä käytettävällä elastisella nauhalla. Pysyvämpi ratkaisu näkyy löytyvän netin fillarikaupoista tai Etrasta.

Tähän asti olen talvipolkenut alla näkyvällä trainerilla. Leppoisaa mutta pidemmän päälle puuduttavaa puuhaa. Kevään tulon viipyessä trainerilla polkeminen on alkanut nyppimään, kun tuliterää pyörää ei pääse kokeilemaan tosioloissa. Takapyörä on kiinni trainerissa, joten trainerissa fillari tuntuu enemmän kunto- kuin maantiepyörältä.

Kaverini kaatopaikalta bongaamilla tekniikkarullilla ajaminen tuntui aluksi todella kiikkerältä. Polkeminen helpottui huomattavasti, kun älysin laittaa rullat oviaukkoon. Jos tasapaino heittää, kyynärpäillä voi ottaa karmeista tukea ilman, että käsiä tarvitsee irrottaa ohjaustangolta. Tämä vakautti ajamisen alle minuutissa, ja puolen tunnin polkemisen jälkeen rullilla pystyi polkemaan myös yhden jalan pyöritystä ja pieniä pätkiä jopa ilman käsiä. Toinen hyvä vinkki aloittelijalle on se, ettei katso alaspäin vaan suoraan eteen.

Jos nyt olisin ostamassa itselleni vain yhtä sisäpyöräilyyn soveltuvaa hilavitkutinta, valitsisin tekniikkarullat trainerin sijaan. Normikuntoiluun takarenkaalle vastusta antava traineri lienee parempi, mutta itselleni kertyy talviaikaan riittävästi kuntoilupyöräilyä työmatkoista, jotka taittuvat vanhalla markettihybridillä. Rullilla oppinee pyörittämistä tehokkaammin, ja ajotuntuma on traineria aidompi. Miinusta on se, että rullilla telkkarin katsominen ei onnistu, sillä pystyssä pysyminen vaatii ainakin aloittelijalta hyvää keskittymistä.

janne

Vapaalla

Tämä pääsiäinen on mennyt ompelun, lenkkeilyn, päikkäreiden, muutaman leffan (Blood and Bone ja Enemy of the State, ei varsinaisesti mun ykkösvalintoja) ja saunomisen parissa. Sukulaisia on käynyt kylässä, pashaa syöty ja tulppaaneja sekä (pääsiäis)pöytäliina hankittu. Ei pöllömpää, hullumpiakin pääsiäisiä on nähty.

sanna