Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2009

Lapasjuttuja

Olen innostunut huovuttamisesta, etenkin huovutetuista lapasista. Innoissani ostin ensimmäistä vastaan tullutta huopalankaa, Huopasta. Suunnitelmani oli hieno: huovutetut kynsikkäät, joissa on myös huppu paljaille sormenpäille, mutta pieleen meni. Huopanen huopui paljon enemmän kuin kuvittelin.

Kynäteline

Vasemmalla kynätelineeksi päätynyt lapasyritelmä.

Seuraavasta parista tuli jo huomattavasti toimivampi, mutta teinkin ihan peruslapasen Pirkan sivuilta löytämäni ohjeen mukaan. Lapasen varsi vain jäi vähän lyhyeksi. Seuraavaan pariin – joka tilattiin kolmivärisenä – tein pidemmän varren ja lapaset ovatkin melko onnistuneet.

Lyhytvartinen

Kolmas

Tässä on tulossa Vikingin Naturgarnista seuraavat huopalapaset. Ohje on Tellun blogista. Ne ovat nyt peukkua vaille valmiit pesukoneeseen. Vähän jännittää kuinka käy: Huopasesta tehdyt lapaset pesin 40 asteessa yhdessä 2 pyyhkeen kanssa ja niistä tuli aika kovat ja nypyliäiset. Saa nähdä miten näiden uusien viritysten kanssa käy. Sen huomasin, ettei uutta pyyhettä kannata laittaa huovutettavien neuleiden kanssa samaan pesuun – punaista froteenukkaa lapasista irti nyppiessä meinasi palaa hihat.

Isot

Viime viikonloppuna kävin siskon kanssa käsityömessuilta ja sieltä tarttui mukaan lisää huopalankaa. Näistä tulee lapasia pukinkonttiin.

Langat

Sanna

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Käsityöt

Pyhäaamu ja kommentti edelliseen

Radio

Aamujen uusi sulostuttaja: Tivoli-radio

Luin lukupiiriä varten Saul Bellowin Sadekuninkaan. Kirja on ollut langolta lainassa jo useamman vuoden ja olen aloittanutkin kirjan jo monta kertaa, mutta vasta nyt – pakon edessä – sain sen luettua loppuun.

Kirjassa 50-vuotias, itsensä, tapojensa ja tunteidensa riivaama Gene Henderson päättää lähteä Afrikkaan ystävänsä ja tämän vaimon kanssa. Kolmen yhteiselo ei kuitenkaan suju ja Henderson jatkaa matkaansa yksin paikallisen oppaansa Romilayn kanssa. Matkaa varten Henderson oli hankkinut itselleen .375 H & Magnumin, jonka panoksia voisi käyttää vaikka norsuihin. Henderson käyttää panokset kuitenkin sammakoiden tappamiseen (kohtalokkain seurauksin), ja iskua suunnitellessaan hän pohtii suhtautumistaan metsästykseen:

Minä puolestani olin ennen aika lailla kiinnostunut metsästyksestä, mutta vanhetessani se alkoi tuntua omituiselta tavalta suhtautua luontoon. Tarkoitan vain jotain tällaista: mies menee ulkomaailmaan eikä hän voi tehdä sillä mitään muuta kuin ampua sitä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Lokakuussa kun metsästyskausi alkaa ja ruudinsavu tupruaa pensaista ja eläimet pakenevat kauhun vallassa edestakaisin, menen ulos ja nappaan metsästäjät kiinni ammuskelusta alueella joka on merkitty kieltotauluin. Vien heidät rauhantuomarin eteen ja hän sakottaa heitä.

Saul Bellow: Sadekuningas, s. 94.

Sanna

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjat, Metsästys