Puolen vuoden kirjat

Onpa tullut luettua vähän! Mutta jos nyt jotakin positiivista, niin sentään vain yksi sellainen kirja, johon ei olisi kannattanut tuhlata aikaa. En ehkä ikinä opi kesken jättämisen jaloa taitoa, mitä lukemiseen tulee.

Norsunhoitajien lapset / Peter Høeg

Tanskan matkalukeminen. Olen lukenut Høegilta aiemmin vain Lumen tajun, ja siitäkin on noin kaksikymmentä vuotta aikaa. Pidin siitä kovasti ja paljon myös Norsunhoitajien lapsista: tarinasta, teemoista (vanhemmuudesta, lapseudesta, rehellisyydestä, rakkaudesta) ja etenkin päähenkilöstä, 14-vuotiaasta jalkapalloilijapojasta Peteristä. Jonkun aikaa etsin Finøn saarta kartalta, ennen kuin ystäväni kertoi saaren olen kuviteellinen.

Kun kyyhkyset katosivat / Sofi Oksanen

Pidin ja pidän Puhdistusta lähes täydellisenä kirjana, joten tartuin tähän teokseen vähäisemmin odotuksin. Kirja oli kuitenkin hyvä. Aikatasohyppely toimii (tosin jonkun kerran jouduin tavailemaan vuosilukuja), päähenkilö Edgar Parts on hätkähdyttävän (mutta uskottavan) vastenmieliseksi kuvattu hahmo, joka ei muuhun pyri kuin itselleen parhaaseen mahdolliseen. Tarina avautuu ja laajenee luku luvulta, ja lopussa arvoitus ratkeaa.

Kani nimeltä Jumala / Sarah Winman

Kustantaja esittelee kirjan olevan ”tarina uusista aluista”. Totta, mutta uudet alut vaativat aallonpohjia, joten kirja on myös tarina menetyksistä. Kirja sijoittuu kategoriaan ”ei-stereotyyppistä viihdettä” ja on lajissaan hyvä, pidin. Ihaninta kirjassa on sen henkilöt, pääperhe liitännäisineen. Parhaiten mieleeni jäi perheen tyttären Ellyn ystävä Jenny Penny. Ei vähiten siksi, että siskoani on kutsuttu samalla nimellä (vaikkei hän itse siitä ole ikinä yhtään tykännytkään).

Pelin henki / Chad Harbach

Urheiluromaani, näitä ei usein tule luettua! Paitsi baseballista tarina kertoo myös ystävyydestä, yliopistosta ja rakkaudesta. Ja nuoruudesta, tai ehkä pikemminkin aikuistumisesta. Urheiluteemaiseksi kirjaksi tarinan pohjavire on miellyttävän kirjallinen; Moby Dick yhdistää sukupolvet. Tykkäsin kovasti, tarina veti ja kosketti, samaan tapaan kuin Kanissa nimeltä Jumala ja Sinä päivänä -kirjassa.

Raja / Riikka Pulkkinen

Muut Pulkkiset olen lukenut, mutta tämä on odottanut vuoroaan. Lukemisesta on jo tovi, enkä oikein muista kirjasta mitään – paitsi että epämääräisiä rajapintoja esiintyi ainakin lapsuuden ja aikuisuuden, elämän ja kuoleman sekä ystävyyden ja rakkauden välillä.

Sillanrakentajat / Jan Guillou

Tätä (ja seuraavaa osaa Dandyä) kaikki lukivat Tanskassa – ainakin niissä vanhustentaloissa, joissa vierailin. Komea tarina vuosisadan alussa nuoruuttaan elävästä kolmesta veljeksestä, joista koulutetaan sillanrakentajia Norjan vuoristoihin. Kalastajaisän kuoleman jälkeen pojat lähetetään kaupunkiin elantoa ansaitsemaan. Kaupungissa havaitaan poikien poikkeuksellinen tekninen lahjakkuus, ja eräs hyväntekeväisyysjärjestö päättää kouluttaa pojista sillanrakentajia Norjan vaativiin ratahankkeisiin. Käy kuitenkin niin, että vain esikoinen palaa insinööriopintojen jälkeen Saksasta Norjan siltatyömaille lunastamaan kunniavelkansa. Keskimmäinen päätyy sillanrakennuspuuhiin Saksan Itä-Afrikkaan ja kuopus taiteilijapiireihin Lontooseen. Kirja keskittyy kahteen vanhimpaan veljekseen, toinen osa (ilmestyy syksyllä suomeksi nimeltä Keikari) kertoo kuopuksen tarinan. Kiinnostavinta kirjassa ovat kuvaukset Itä-Afrikasta ennen ensimmäistä maailmansotaa sekä Norjan ratatyöosuudet. Aion lukea myös jatkon.

Vaarallinen leikki / Mari Jungstedt

Uh. Näihin en enää koske. Tympeä ja laiska dekkari muotimaailmasta. Jokainen luku loppuu alleviivaavaan koukkuyritykseen: ”Se [viesti] tuli numerosta, jota hän ei ollut käyttänyt aikoihin: Markus Sandbergilta.” ”Toimistoon tunkeutunut henkilö ei ollut mikään tavallinen murtovaras. Ei sinne päinkään.””Hän ei vielä ottaisi yhteyttä poliisiin. Ensin hän tarkistaisi erään asian.

Jungstedt laittaa myös kirjasarjassaan esiityvän toimittaja Johanin ostamaan Visbyn lautalta esikoisdekkarinsa Kesän kylmyydessä – jossa myös Johan itse esiintyy. Intertekstuaalisuutta, eh?

Juhannuslukemisena on Jennifer Eganin Sydäntorni, sen avaamista odotan!

sanna

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s