Pyhäaamu ja kommentti edelliseen

Radio

Aamujen uusi sulostuttaja: Tivoli-radio

Luin lukupiiriä varten Saul Bellowin Sadekuninkaan. Kirja on ollut langolta lainassa jo useamman vuoden ja olen aloittanutkin kirjan jo monta kertaa, mutta vasta nyt – pakon edessä – sain sen luettua loppuun.

Kirjassa 50-vuotias, itsensä, tapojensa ja tunteidensa riivaama Gene Henderson päättää lähteä Afrikkaan ystävänsä ja tämän vaimon kanssa. Kolmen yhteiselo ei kuitenkaan suju ja Henderson jatkaa matkaansa yksin paikallisen oppaansa Romilayn kanssa. Matkaa varten Henderson oli hankkinut itselleen .375 H & Magnumin, jonka panoksia voisi käyttää vaikka norsuihin. Henderson käyttää panokset kuitenkin sammakoiden tappamiseen (kohtalokkain seurauksin), ja iskua suunnitellessaan hän pohtii suhtautumistaan metsästykseen:

Minä puolestani olin ennen aika lailla kiinnostunut metsästyksestä, mutta vanhetessani se alkoi tuntua omituiselta tavalta suhtautua luontoon. Tarkoitan vain jotain tällaista: mies menee ulkomaailmaan eikä hän voi tehdä sillä mitään muuta kuin ampua sitä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Lokakuussa kun metsästyskausi alkaa ja ruudinsavu tupruaa pensaista ja eläimet pakenevat kauhun vallassa edestakaisin, menen ulos ja nappaan metsästäjät kiinni ammuskelusta alueella joka on merkitty kieltotauluin. Vien heidät rauhantuomarin eteen ja hän sakottaa heitä.

Saul Bellow: Sadekuningas, s. 94.

Sanna

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjat, Metsästys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s